Skip to main content

Suomen avaruustalouden tiekartta – SWOT-simulaattori

Ohjaamonäkymä: edessä vahvuudet ja mahdollisuudet, sivuilla uhat, pilvien yllä heikkoudet. Paneelin ATC-viestit kertovat keskeiset trendit. Valitse alue ja skenaario alta.

Havainnollistava demo avaruustalouden suunnasta vuosina 2026–2035 globaalista, eurooppalaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta. Kytke simulaattori päälle, muuta SWOT-kohteita ja läpileikkaavia ajureita ja katso, miten keskellä oleva kehityspolku muuttuu.

SWOT ja nykyinen kehityspolku

Maantieteellinen alue
Skenaario
Simulaattori pois: vain katselu

Simulaattori vaatii JavaScriptin.

Viisi kiireellistä toimenpidettä Suomelle

SpacEconomyn kokeiluvaiheessa olevan automaattisen tiekartan analyyttinen näkemys 19.11.2026

  1. Päivitetään avaruusstrategia 2030 ja sidotaan siihen monivuotinen avaruusbudjetti.
    Julkinen avaruusrahoitus oli 61,2 milj. euroa vuonna 2022 (avaruusstrategia 2030); kasvava monivuotinen kehys pitäisi Suomen ESA- ja kansalliset ohjelmat tahdissa Euroopan ennätyksellisen 22,1 mrd. euron CM25-kauden kanssa.
  2. Valtiosta suomalaisen avaruusdatan ankkuriasiakas.
    Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Ilmatieteen laitoksen ja siviiliviranomaisten monivuotiset sopimukset suomalaisista SAR- ja hyperspektripalveluista Naton tiedusteluun kytkettyinä antaisivat startupeille kotimaiset referenssit, joita niiltä nyt puuttuu.
  3. Turvataan pääsy avaruuteen eurooppalaisten kumppanien kautta.
    Toimitaan Italian ja EU:n kanssa ICEYE–Avio-tarjouksen nopean ja sääntöpohjaisen arvioinnin puolesta ja varmistetaan yhteislaukaisu- ja European Launcher Challenge -paikat, jotta suomalaiset hyötykuormat eivät ole yhden yhdysvaltalaisen toimijan varassa.
  4. Korjataan osaajapula heti ja rakennetaan kasvupääomaa.
    Osaajapula rajoittaa kasvua jo nyt, ja yritykset rekrytoivat ulkomailta (VTT); nopeutetut työluvat, lisää avaruustekniikan koulutuspaikkoja ja korkeakoulujen yhteisiä kursseja sekä Tesin tukema kaksikäyttöteknologian kasvurahasto (noin 250 milj. euroa kerätystä 282 milj. eurosta tuli ulkomailta, avaruusstrategia 2030) pitäisivät kasvun Suomessa.
  5. Sodankylästä ja kvanttiosaamisesta suvereenia infrastruktuuria.
    Investoidaan arktiseen maa-asemaverkkoon ja häirinnänkestäviin datayhteyksiin sekä kytketään VTT:n ja IQM:n kvanttilaskenta ja LUMI avaruusdataan ja EuroQCI-tyyppiseen suojattuun viestintään.

Kommentit ja ehdotukset tiekarttaan

Kirjoita kommentti tai asia, joka tiekartassa pitäisi ottaa huomioon. Nimi ja organisaatio ovat vapaaehtoisia. Kommentit julkaistaan sivulla, ja huomioimme kiinnostavat ehdotukset tiekartan päivityksissä.

Kommenttilomake on sivun lopussa.

Läpileikkaavat ajurit

Käytössä simulaattoritilassa. Kukin ajuri kertoo siihen liittyvien kohteiden vaikutuksen luvulla 0,5–1,5; geopoliittinen jännite kasvattaa sekä puolustuksen mahdollisuuksia että turvallisuusuhkia.

Hypoteettiset ääriskenaariot

Hypoteettisia ääripäitä keskustelun pohjaksi, ei ennusteita. Vasemmalla kasvua vauhdittavat, oikealla vajoamaan johtavat kehityskulut.

▲ Kasvu
Puolustusbuumi ja pohjoismainen integraatio

Nato rakentaa itäisen sivustan tiedustelua ja valvontaa avaruudesta, ja suomalaiset SAR- ja hyperspektrikonstellaatiot kytketään osaksi yhteistä pohjoismaista kykyä.

Euroopan oma Starlink-vaihtoehto vauhdilla

IRIS² ja ICEYE–Nokia-yhteistyö etenevät nopeasti, ja suomalainen pääte- ja verkkoteknologia nousee eurooppalaisen suvereenin satelliittiviestinnän ytimeen.

Suomalaiset avaruusyksisarviset lyövät läpi

ICEYEn rinnalle nousevat Kuva Space, ReOrbit ja muut suomalaiset New Space -yritykset kansainvälisiksi kasvuyhtiöiksi.

Avaruusaurinkoenergia ja kiertoratahuolto lähtevät lentoon

Spekulatiivinen: kiertoratahuolto ja avaruudessa tuotettu energia kaupallistuvat, ja suomalaiset yritykset kuten ReOrbit ja elossapitojärjestelmien ruoantuotantoon soveltuva Solar Foods löytävät paikkansa.

Arktinen data- ja laukaisukeskus sekä edullinen puhdas energia

Pohjoinen yhdistää maa-asemat, datakeskukset, lähialueen laukaisupaikat ja edullisen puhtaan sähkön houkuttelevaksi avaruusdatan keskittymäksi.

▼ Vajoama
Kessler-kaskadi

Törmäysten ketjureaktio täyttää matalat kiertoradat romulla, ja LEO on käyttökelvoton vuosien ajan.

Sota tai saarto Itämeren ja Pohjolan alueella

Merenalaiset kaapelit katkeavat, GNSS-häirintä laajenee ja pohjoismaiset laukaisupaikat suljetaan tai otetaan sotilaskäyttöön.

Aivovuoto ja rahoituksen jäätyminen

Keskeisiä suomalaisia avaruusyrityksiä myydään ulkomaille, tuotekehitys siirtyy pois, riskirahoitus kuivuu ja osaajat lähtevät.

Voimakas aurinkomyrsky

Carrington-tyyppinen geomagneettinen myrsky vaurioittaa laajasti satelliitteja, sähköverkkoja ja paikannuspalveluita.

EU:n avaruusbudjetin romahdus

ESA:n ja EU:n avaruusohjelmien, kuten IRIS²:n, rahoitusta leikataan rajusti, ja eurooppalaiset hankkeet jäävät kesken.

Näin demomalli toimii

Havainnollistava demomalli, ei ennuste. Kohteet ja niiden taustalla olevat tosiasiat ovat ajantasaisia 19.11.2026; painotukset, indeksiarvot ja virstanpylväiden ajoitukset ovat tätä demoa varten tehtyjä harkinnanvaraisia valintoja.

Jokaisella kohteella on viidelle osaindikaattorille vaikutuspaino väliltä −3…+3. Kohteen vaikutus on paino × taso (0–100 %) × ajurikerroin; vahvuudet ja heikkoudet vaikuttavat heti, mahdollisuudet ja uhat kasvavat lineaarisesti täyteen vaikutukseensa vuoteen 2035 mennessä.

Kukin osaindikaattori on 50 + 45 × tanh(summa ÷ 8), ja näkymäindeksi on niiden keskiarvo. Epävarmuusvyöhyke levenee ajan myötä ja uhkien todennäköisyyden mukaan. Virstanpylväs aikaistuu vuodella jokaista neljää indeksipistettä kohden, jonka sen osaindikaattori on kyseisenä vuonna nykypolkua edellä, myöhästyy vastaavasti heikennyksestä ja putoaa polulta yli 12 pisteen pudotuksella.

Arvoindeksi alkaa vuonna 2026 arvosta 100 ja kasvaa kunkin näkymän perusvauhtia; jokainen näkymäindeksin piste nykypolun ylä- tai alapuolella lisää tai vähentää kyseisen vuoden kasvua 0,25 prosenttiyksikköä. Globaali perusura perustuu lähteisiin; Euroopan ja Suomen perusurat ovat havainnollistavia.

2035–2040 on hypoteettinen projektio. Vuoden 2035 jälkeen lähteitä on vähän, joten malli ei enää lisää uusia vaikutuksia: näkymäindeksi pysyy vuoden 2035 tasolla, mutta epävarmuusvyöhyke levenee edelleen joka vuosi. Arvoindeksin kasvu jatkuu kunkin polun vuoden 2035 kasvuvauhdista, joka hiipuu lievästi (×0,9 vuodessa); kattoa ei ole, joten skenaariot pysyvät erillään. Arvon ympärillä oleva vyöhyke kuvaa kasvavaa epävarmuutta (±1,5 % jokaista vuotta kohden vuoden 2035 jälkeen). Nämä ovat mallin oletuksia, eivät lähteisiin perustuvia ennusteita. Kaavion alla olevalla vuosiliukusäätimellä (oletus 2035) valitaan vuosi, jonka arvot ohjaamo ja lukemat näyttävät; kasvuvauhti lasketaan vuodesta 2026 valittuun vuoteen.

Lähteet

Jari Mäkinen Thu, 19 Nov 2026 - 12:15

Eurooppalaisten laukaisuyhtiöiden (RFA, Isar, Maia, PLD etc) mahdollisuudet tarjota riippumaton pääsy avaruuteen Norjasta ja Skotlannista sekä Kourousta lisäävät Euroopan omavaraisuutta.

Jari Mäkinen Thu, 19 Nov 2026 - 12:17

Tiedoksi muille sivuston katsojille: tähän voi kirjoittaa kommentteja ja huomioita, jotka olisi hyvä ottaa huomioon tiekartassa.

Add new comment

Plain text

  • No HTML tags allowed.
  • Lines and paragraphs break automatically.
  • Web page addresses and email addresses turn into links automatically.