Avaruuslyhenteet

0–9

Δv

delta-v – nopeudenmuutos

Avaruuslennon ”valuuttana” käytetty nopeudenmuutoksen määrä, jonka alus pystyy moottoreillaan tekemään tai jonka jokin lentoliike vaatii. Esimerkiksi Maan pinnalta matalalle kiertoradalle tarvitaan noin 9–10 km/s, kun ilmanvastus ja painovoiman aiheuttamat häviöt lasketaan mukaan.

→ Ominaisimpulssi (sanasto)

1U, 3U, 6U

unit – yksikkö

Kuutiosatelliittien kokoluokat: 1U on 10 senttimetrin kuutio, ja suuremmat satelliitit koostuvat useasta tällaisesta yksiköstä. Esimerkiksi Aalto-1 oli 3U-kokoinen.

→ Kuutiosatelliitti (sanasto)

↑ Takaisin ylös

A

AAU

Aalto-yliopisto (Aalto University)

Vuonna 2010 Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta yhdistetty yliopisto, jonka piiristä ovat syntyneet mm. Aalto-satelliitit ja ICEYE. Lyhenne AAU on epävirallinen, ja yleensä puhutaan vain Aallosta.

→ Aalto-1 (sanasto)

ADCS

Attitude Determination and Control System – asennon määritys- ja säätöjärjestelmä

Satelliitin järjestelmä, joka selvittää aluksen asennon (esim. tähtikameroilla, aurinkoantureilla ja gyroskoopeilla) ja kääntää sen haluttuun suuntaan reaktiopyörillä, magneettikeloilla tai pienillä rakettimoottoreilla.

ADR

Active Debris Removal – aktiivinen avaruusromun poisto

Toiminta, jossa toimintansa lopettaneita satelliitteja tai rakettien osia napataan kiinni ja ohjataan pois radalta. Esimerkiksi ESA on tilannut ClearSpace-yhtiöltä romunpoistoon tähtäävän ClearSpace-1-lennon.

→ Avaruusromu (sanasto)

AIT, AIV

Assembly, Integration and Test / Assembly, Integration and Verification – kokoonpano, integrointi ja testaus / todentaminen

Avaruuslaitteen rakentamisvaihe, jossa osat kootaan yhteen ja koko laitetta testataan mm. tärinä-, tyhjiö- ja lämpötesteillä ennen laukaisua.

ALMA

Atacama Large Millimeter/submillimeter Array

Chilen Atacaman ylängöllä noin 5 000 metrin korkeudessa sijaitseva 66 antennin radioteleskooppi, joka havaitsee millimetri- ja alimillimetriaaltoja. Sitä ylläpitävät yhdessä ESO, Yhdysvallat ja Itä-Aasian kumppanit.

→ Radiotähtitiede (sanasto)

AOCS

Attitude and Orbit Control System – asennon- ja radansäätöjärjestelmä

ADCS:ää laajempi järjestelmä, joka huolehtii satelliitin asennon lisäksi myös sen radan korjauksista. Termiä käytetään erityisesti eurooppalaisissa hankkeissa.

AOS, LOS

Acquisition of Signal / Loss of Signal – signaalin saanti / signaalin menetys

Hetket, jolloin maa-asema saa yhteyden satelliittiin sen noustessa horisontin yläpuolelle ja jolloin yhteys katkeaa sen laskiessa.

Ariel

Atmospheric Remote-sensing Infrared Exoplanet Large-survey

ESAn suunnittelema avaruusteleskooppi, joka tutkii noin tuhannen eksoplaneetan kaasukehää infrapunaspektroskopialla. Laukaisu on suunniteltu vuodelle 2029.

→ Eksoplaneetta (sanasto)

ARTES

Advanced Research in Telecommunications Systems

ESAn valinnainen tietoliikenneohjelma, jonka kautta tuetaan eurooppalaisen satelliittitietoliikenteen teknologian ja palveluiden kehittämistä yhdessä teollisuuden kanssa.

ASAT

Anti-Satellite weapon – satelliitintorjunta-ase

Ase, jolla satelliitti voidaan tuhota tai lamauttaa. Ohjuksilla tehdyt satelliitintorjuntakokeet (mm. Kiina 2007, Intia 2019 ja Venäjä 2021) ovat synnyttäneet suuria määriä avaruusromua.

→ Avaruusromu (sanasto)

ASDS

Autonomous Spaceport Drone Ship – miehittämätön laskeutumisalus

SpaceX:n merellä olevat miehittämättömät proomut, joille Falcon 9 -rakettien ensimmäiset vaiheet laskeutuvat silloin, kun ne eivät pysty palaamaan laukaisupaikalle.

→ SpaceX (sanasto)

ASI

Agenzia Spaziale Italiana – Italian avaruusjärjestö

Vuonna 1988 perustettu Italian kansallinen avaruusjärjestö, joka on ESAn kolmanneksi suurimpia rahoittajia ja mm. Vega-kantoraketin kehityksen tärkeä tukija.

→ Vega (sanasto)

ATV

Automated Transfer Vehicle – automaattinen rahtialus

ESAn miehittämätön rahtialus, joka toimitti Kansainväliselle avaruusasemalle rahtia, polttoainetta, vettä ja ilmaa viidellä lennolla vuosina 2008–2014. Sen tekniikkaa käytetään Orion-aluksen eurooppalaisessa huoltomoduulissa.

→ ISS (sanasto)

AU

Astronomical Unit – astronominen yksikkö (myös au)

Maan ja Auringon keskimääräistä etäisyyttä vastaava pituuden yksikkö, tarkalleen 149 597 870 700 metriä. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni suosittelee nykyään pientä lyhennettä au.

→ Astronominen yksikkö, AU (sanasto)

↑ Takaisin ylös

B

BDS

BeiDou Navigation Satellite System – BeiDou-satelliittipaikannusjärjestelmä

Kiinan satelliittipaikannusjärjestelmä, joka on tarjonnut maailmanlaajuista palvelua vuodesta 2020.

→ GNSS

BF

Business Finland

Valtion innovaatiorahoitus- ja vientiorganisaatio, joka vastaa Suomen osallistumisesta ESAn ohjelmiin ja rahoittaa avaruusalan yrityksiä. Sen New Space Economy -ohjelma toimi vuosina 2018–2022, ja nykyään avaruusalaa tuetaan avaruuden kasvuprojektin kautta.

BIC

Business Incubation Centre – yrityshautomo

ESAn yrityshautomoverkosto, joka tukee avaruusteknologiaa tai -dataa hyödyntäviä aloittavia yrityksiä. Suomessa toimii ESA BIC Finland.

BOL, EOL

Beginning of Life / End of Life – käyttöiän alku / loppu

Satelliitin suunnittelussa käytetyt käsitteet: esimerkiksi aurinkopaneelien teho ilmoitetaan erikseen käyttöiän alussa ja lopussa, koska säteily heikentää kennoja vähitellen. EOL viittaa myös satelliitin hallittuun käytöstä poistoon.

→ Aurinkokenno (sanasto)

↑ Takaisin ylös

C

C3

characteristic energy – karakteristinen energia

Planeettainvälisten lentojen laukaisuissa käytetty suure (km²/s²), joka kertoo, kuinka paljon ylimääräistä energiaa luotaimella on Maan painovoimakentästä pakenemisen jälkeen. Mitä suurempi C3, sitä pienemmän kuorman raketti jaksaa lähettää.

→ Pakonopeus (sanasto)

CAPCOM

Capsule Communicator – yhteyshenkilö

Lennonjohdon jäsen, yleensä itsekin astronautti, joka puhuu avaruudessa olevan miehistön kanssa. Nimi on peräisin Mercury-ohjelman ajalta.

CCD

Charge-Coupled Device – varauskytketty kenno

Valoherkkä puolijohdekenno, joka mullisti tähtitieteen 1980-luvulla ja on yhä yleinen ilmaisin kaukoputkissa ja avaruuskameroissa.

→ Ilmaisimet (sanasto)

CCP

Commercial Crew Program – kaupallinen miehistönkuljetusohjelma

Nasan ohjelma, jossa yksityiset yhtiöt kuljettavat astronautteja Kansainväliselle avaruusasemalle. SpaceX:n Crew Dragon aloitti miehitetyt lennot vuonna 2020, ja Boeingin Starliner teki ensimmäisen miehitetyn koelentonsa vuonna 2024.

→ SpaceX (sanasto)

CCSDS

Consultative Committee for Space Data Systems

Vuonna 1982 perustettu avaruusjärjestöjen yhteistyöelin, joka laatii avaruusalusten tietoliikenteen ja datan käsittelyn standardit. Niiden ansiosta esimerkiksi eri maiden maa-asemat voivat ottaa yhteyttä toistensa luotaimiin.

CCSFS

Cape Canaveral Space Force Station – Cape Canaveralin avaruusvoimien tukikohta

Floridassa Kennedyn avaruuskeskuksen vieressä sijaitseva laukaisualue, jonka aiempi nimi oli Cape Canaveral Air Force Station (CCAFS). Sieltä laukaistaan mm. Falcon 9- ja Atlas V -raketteja.

→ Kennedyn avaruuskeskus (sanasto)

CDR

Critical Design Review – kriittinen suunnittelukatselmus

Hankkeen vaihe, jossa laitteen yksityiskohtainen suunnitelma hyväksytään ja lentolaitteiston valmistus voidaan aloittaa.

→ PDR

CFRP

Carbon Fibre Reinforced Polymer – hiilikuitulujitettu muovi

Kevyt ja jäykkä komposiittimateriaali, jota käytetään laajasti kantorakettien, satelliittien rakenteiden ja antennien valmistuksessa.

CHEOPS

CHaracterising ExOPlanet Satellite

ESAn ja Sveitsin johtama pieni avaruusteleskooppi, joka laukaistiin joulukuussa 2019 mittaamaan jo tunnettujen eksoplaneettojen kokoja tähden himmenemisen avulla.

→ Eksoplaneetta (sanasto)

CLPS

Commercial Lunar Payload Services – kaupalliset kuurahtipalvelut

Nasan ohjelma, jossa yksityiset yhtiöt vievät Nasan tieteellisiä laitteita Kuun pinnalle. Ensimmäinen onnistunut CLPS-laskeutuminen oli Intuitive Machinesin Odysseus helmikuussa 2024.

→ Artemis-ohjelma (sanasto)

CM

Council at Ministerial Level – ESAn ministerineuvosto

ESAn neuvoston kokous, jossa jäsenmaiden avaruusasioista vastaavat ministerit päättävät noin kolmen vuoden välein ohjelmista ja niiden rahoituksesta. Kokouksia merkitään vuosiluvulla, esimerkiksi CM25 pidettiin Bremenissä marraskuussa 2025.

→ IMM

CMB

Cosmic Microwave Background – kosminen mikroaaltotaustasäteily

Alkuräjähdyksen jälkeisestä ajasta peräisin oleva, koko taivaalta tuleva noin 2,7 kelvinin lämpötilaa vastaava mikroaaltosäteily.

→ Kosminen taustasäteily (sanasto)

CME

Coronal Mass Ejection – koronan massapurkaus

Auringon koronasta avaruuteen sinkoutuva valtava plasma- ja magneettikenttäpilvi. Maahan osuessaan se voi aiheuttaa voimakkaita magneettisia myrskyjä ja revontulia.

→ Aurinkotuuli (sanasto)

CMOS

Complementary Metal-Oxide-Semiconductor

Puolijohdetekniikka, jolla valmistetaan mm. digitaalikameroiden kuvakennoja. CMOS-kennot ovat syrjäyttäneet CCD-kennoja monissa avaruuskameroissa.

→ Ilmaisimet (sanasto)

CNES

Centre national d’études spatiales – Ranskan avaruusvirasto

Vuonna 1961 perustettu Ranskan kansallinen avaruusvirasto, joka on mm. Ariane-rakettien kehityksen ja Kouroun avaruuskeskuksen keskeinen toimija.

→ CNES (sanasto)

CNSA

China National Space Administration – Kiinan kansallinen avaruushallinto

Vuonna 1993 perustettu Kiinan siviiliavaruusohjelmasta vastaava viranomainen. Miehitetyistä lennoista vastaa erillinen CMSA (China Manned Space Agency).

→ Tiangong (sanasto)

CONOPS

Concept of Operations – toimintakonsepti

Hankkeen alkuvaiheessa laadittava kuvaus siitä, miten avaruusjärjestelmää käytetään ja operoidaan koko sen elinkaaren ajan.

COPUOS

Committee on the Peaceful Uses of Outer Space – YK:n avaruuden rauhanomaisen käytön komitea

YK:n yleiskokouksen vuonna 1959 perustama komitea, jossa on valmisteltu avaruusoikeuden perussopimukset, kuten vuoden 1967 avaruussopimus. Sen sihteeristönä toimii UNOOSA.

→ UNOOSA

COSPAR

Committee on Space Research – avaruustutkimuksen komitea

Kansainvälisen tiedeneuvoston vuonna 1958 perustama järjestö, joka järjestää kahden vuoden välein suuren avaruustutkimuksen konferenssin ja laatii mm. planeettojen suojelua koskevat ohjeet.

COTS

Commercial Off-The-Shelf – kaupallinen valmistuote

Valmiina markkinoilta ostettava komponentti tai laite, jota ei ole alun perin tehty avaruuskäyttöön. Nasan ohjelmissa COTS tarkoitti myös Commercial Orbital Transportation Services -ohjelmaa, josta syntyivät SpaceX:n Dragon- ja Northrop Grummanin Cygnus-rahtialukset.

CRS

Commercial Resupply Services – kaupalliset huoltolennot

Nasan sopimukset, joilla yksityiset yhtiöt kuljettavat rahtia Kansainväliselle avaruusasemalle.

→ ISS (sanasto)

CSA

Canadian Space Agency – Kanadan avaruusjärjestö

Vuonna 1989 perustettu Kanadan avaruusjärjestö, joka on rakentanut mm. ISS:n Canadarm-robottikäsivarret. Kanada osallistuu myös ESAn ohjelmiin yhteistyösopimuksen kautta.

CSG

Centre spatial guyanais – Guayanan avaruuskeskus

Ranskan Guayanassa Kouroussa sijaitseva Euroopan laukaisukeskus.

→ Kourou (sanasto)

CZ

Chang Zheng – Pitkä marssi

Kiinalaisten Long March -kantorakettien kiinankielinen nimi ja tyyppitunnusten etuliite, esimerkiksi CZ-5.

→ Long March (sanasto)

↑ Takaisin ylös

D

DART

Double Asteroid Redirection Test

Nasan koelento, jossa luotain törmäsi tarkoituksella 26.9.2022 Dimorphos-asteroidikuuhun ja muutti sen rataa. Kyseessä oli ensimmäinen planeettapuolustuksen käytännön koe. ESAn Hera-luotain tutkii törmäyksen jälkiä.

→ Asteroidi (sanasto)

DLR

Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt – Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus

Saksan kansallinen ilmailu- ja avaruustutkimuskeskus ja avaruushallinto. Saksa on ESAn suurin rahoittaja.

DSN

Deep Space Network – syvän avaruuden verkko

Nasan maailmanlaajuinen suurten antennien verkko, jonka asemat sijaitsevat Kaliforniassa, Espanjassa ja Australiassa niin, että yhteys kaukaisiin luotaimiin onnistuu kellon ympäri. ESAn vastaava verkko on Estrack.

↑ Takaisin ylös

E

EAC

European Astronaut Centre – Euroopan astronauttikeskus

ESAn Kölnissä sijaitseva keskus, jossa eurooppalaiset astronautit valitaan ja koulutetaan.

→ Astronautti (sanasto)

ECLSS

Environmental Control and Life Support System – ympäristön- ja elämänsäätöjärjestelmä

Avaruusaluksen tai -aseman järjestelmä, joka huolehtii hengitysilmasta, lämpötilasta, kosteudesta, vedestä ja jätteistä. ISS:llä se kierrättää mm. valtaosan vedestä, myös virtsasta.

→ ISS (sanasto)

ECSS

European Cooperation for Space Standardization – eurooppalainen avaruusalan standardointiyhteistyö

ESAn, kansallisten avaruusjärjestöjen ja teollisuuden yhteinen standardisarja, jota noudatetaan eurooppalaisissa avaruushankkeissa suunnittelusta laadunvarmistukseen.

EDRS

European Data Relay System – Euroopan datavälitysjärjestelmä

ESAn ja Airbusin geostationaarisilla radoilla toimiva järjestelmä, joka välittää laservalolla matalalla kiertävien satelliittien, kuten Sentinelien, dataa Maahan lähes reaaliajassa. Sitä kutsutaan myös ”avaruuden datavaltatieksi” (SpaceDataHighway).

EELV

Evolved Expendable Launch Vehicle

Yhdysvaltain ilmavoimien 1990-luvulla käynnistämä ohjelma, josta syntyivät Atlas V- ja Delta IV -kantoraketit. Nykyisin ohjelmaa kutsutaan nimellä National Security Space Launch (NSSL).

EGNOS

European Geostationary Navigation Overlay Service – eurooppalainen satelliittipaikannuksen täydennysjärjestelmä

Geostationaarisilla satelliiteilla ja maa-asemilla toimiva järjestelmä, joka parantaa GPS-paikannuksen tarkkuutta ja luotettavuutta Euroopassa. Se on erityisen tärkeä lentokoneiden lähestymisissä.

→ Galileo (paikannusjärjestelmä) (sanasto)

EGSE

Electrical Ground Support Equipment – sähköiset maatukilaitteet

Laitteet ja ohjelmistot, joilla satelliittia ja sen osia käytetään ja testataan maassa ennen laukaisua. Mekaaniset tukilaitteet ovat MGSE (Mechanical Ground Support Equipment).

→ AIT, AIV

ELT

Extremely Large Telescope

ESOn Chilen Cerro Armazones -vuorelle rakentama kaukoputki, jonka pääpeilin halkaisija on 39 metriä. ESOn nykyisen aikataulun mukaan kaukoputki näkee ensivalonsa vuonna 2029 ja tieteelliset havainnot alkavat vuonna 2030.

→ ESO (sanasto)

EM, EQM, FM, PFM

Engineering Model / Engineering Qualification Model / Flight Model / Protoflight Model – kehitysmalli / kelpoistusmalli / lentomalli / protolentomalli

Avaruuslaitteiden kehityksessä rakennettavat mallit: kehitysmallilla kokeillaan toimintaa, kelpoistusmalli testataan kovemmilla rasituksilla, ja lentomalli lähtee avaruuteen. Protolentomalli on sekä testattava että lentävä laite.

EMC

Electromagnetic Compatibility – sähkömagneettinen yhteensopivuus

Laitteiden kyky toimia häiritsemättä toisiaan sähkömagneettisesti. Satelliitit testataan tästä syystä erikseen ennen laukaisua.

EO

Earth Observation – maan havainnointi, kaukokartoitus

Maapallon pinnan, merien ja ilmakehän havainnointi satelliiteilla. Euroopan suurin maan havainnointiohjelma on Copernicus.

→ Kaukokartoitus (sanasto)

ERS

European Remote Sensing satellite – eurooppalainen kaukokartoitussatelliitti

ESAn ensimmäiset maan havainnointisatelliitit ERS-1 (1991) ja ERS-2 (1995), joiden tutkat ja muut mittalaitteet loivat pohjan myöhemmille Envisat- ja Sentinel-satelliiteille.

→ Envisat (sanasto)

ESA

European Space Agency – Euroopan avaruusjärjestö

Vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka pääkonttori on Pariisissa. Sillä on 23 jäsenmaata, ja Suomi on ollut täysjäsen vuodesta 1995.

→ ESA (European Space Agency) (sanasto)

ESAC

European Space Astronomy Centre – Euroopan avaruustähtitieteen keskus

ESAn keskus Villanueva de la Cañadassa lähellä Madridia, jossa käsitellään ja arkistoidaan tähtitieteellisten ja planeettalentojen tieteellinen data.

ESEC

European Space Security and Education Centre

ESAn Redussa Belgiassa sijaitseva keskus, jossa on mm. maa-asema, kyberturvallisuustoimintaa ja koulutustoimintaa.

ESO

European Southern Observatory – Euroopan eteläinen observatorio

Vuonna 1962 perustettu eurooppalainen tähtitieteen järjestö, jolla on 16 jäsenmaata ja observatoriot Chilessä. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 2004.

→ ESO (sanasto)

ESOC

European Space Operations Centre – Euroopan avaruuslennonjohtokeskus

ESAn lennonjohtokeskus Darmstadtissa Saksassa. Sieltä ohjataan ESAn satelliitteja ja luotaimia ja hoidetaan Estrack-maa-asemaverkkoa.

ESRIN

European Space Research Institute

ESAn Frascatissa lähellä Roomaa sijaitseva keskus, joka vastaa erityisesti maan havainnoinnista ja sen datasta. Siellä toimii myös kantorakettiasioiden yksikkö.

ESTEC

European Space Research and Technology Centre – Euroopan avaruustutkimus- ja teknologiakeskus

ESAn suurin toimipaikka Noordwijkissa Alankomaissa. Siellä suunnitellaan ja testataan suurin osa ESAn satelliiteista ja luotaimista.

ESTRACK

ESA Tracking Station Network – ESAn seuranta-asemaverkko

ESAn maa-asemaverkko, johon kuuluu mm. 35 metrin syvän avaruuden antennit Espanjassa, Argentiinassa ja Australiassa.

→ DSN

EUMETSAT

European Organisation for the Exploitation of Meteorological Satellites – Euroopan sääsatelliittijärjestö

Vuonna 1986 perustettu Darmstadtissa toimiva hallitustenvälinen järjestö, joka operoi Euroopan sääsatelliitteja, kuten Meteosat- ja Metop-satelliitteja. Suomi on jäsen, ja sitä edustaa Ilmatieteen laitos.

→ Meteosat (sanasto)

EUSPA

European Union Agency for the Space Programme – Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto

Prahassa toimiva EU-virasto (aiemmin GSA), joka vastaa mm. Galileo- ja EGNOS-palveluiden toiminnasta ja Copernicus-datan hyödyntämisen edistämisestä.

→ Galileo (paikannusjärjestelmä) (sanasto)

EU SST

European Union Space Surveillance and Tracking

EU:n avaruusvalvontayhteistyö, jossa jäsenmaiden tutkat, kaukoputket ja laseretäisyysmittarit seuraavat satelliitteja ja avaruusromua ja varoittavat törmäysvaaroista.

→ SST

EVA

Extravehicular Activity – avaruuskävely

Astronautin työskentely avaruusaluksen ulkopuolella avaruuspuvussa. Ensimmäisen avaruuskävelyn teki Aleksei Leonov 18.3.1965.

→ Avaruuskävely (sanasto)

↑ Takaisin ylös

F

FAA

Federal Aviation Administration – Yhdysvaltain ilmailuhallinto

Yhdysvaltain ilmailuviranomainen, jonka kaupallisten avaruuslentojen toimisto (AST) myöntää luvat yksityisille laukaisuille ja paluulennoille.

FDIR

Fault Detection, Isolation and Recovery – vikojen havaitseminen, eristäminen ja korjaus

Satelliitin ohjelmiston toiminnot, jotka havaitsevat viat ja siirtävät tarvittaessa aluksen vikasietotilaan (safe mode) odottamaan ohjeita maasta.

FGI

Finnish Geospatial Research Institute – Paikkatietokeskus

Maanmittauslaitoksen tutkimuslaitos, joka ylläpitää mm. Metsähovin geodeettista tutkimusasemaa Kirkkonummella. Siellä tehdään satelliittien laseretäisyysmittausta ja geodeettista radiointerferometriaa.

FMI

Finnish Meteorological Institute – Ilmatieteen laitos (IL)

Suomen kansallinen sää- ja ilmastolaitos, joka on myös maan suurin avaruustutkimuksen toimija. Se on rakentanut mittalaitteita kymmeniin avaruushankkeisiin, mm. Marsiin ja Saturnuksen Titan-kuuhun.

→ Mittalaite (sanasto)

FOV

Field of View – näkökenttä

Kameran, kaukoputken tai muun mittalaitteen kerralla näkemän alueen koko, yleensä kulmana ilmaistuna.

FTS

Flight Termination System – lennonkatkaisujärjestelmä

Kantoraketin järjestelmä, jolla lento voidaan katkaista ja raketti tuhota, jos se poikkeaa turvalliselta lentoradalta.

↑ Takaisin ylös

G

g

standard gravity – normaaliputoamiskiihtyvyys

Maan pinnalla vaikuttavan painovoiman kiihtyvyyttä vastaava yksikkö, 9,80665 m/s². Laukaisun ja paluun kiihtyvyyksiä ilmoitetaan sen monikertoina, esimerkiksi 4 g.

→ Gravitaatio, painovoima (sanasto)

GEO

Geostationary Earth Orbit – geostationaarinen rata

Päiväntasaajan yläpuolella noin 35 786 kilometrin korkeudella oleva rata, jolla satelliitti kiertää Maan kerran vuorokaudessa ja näyttää pysyvän paikallaan taivaalla.

→ GEO (sanasto)

Georeturn

geographical return – maantieteellinen palautus, myös ”juste retour”

ESAn teollisuuspolitiikan periaate, jonka mukaan jäsenmaan yrityksille ja tutkimuslaitoksille annetaan sopimuksia suunnilleen sen verran kuin maa rahoittaa ESAn ohjelmia.

→ ESA (sanasto)

GLONASS

Globalnaja navigatsionnaja sputnikovaja sistema – Venäjän satelliittipaikannusjärjestelmä

Venäjän maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä, joka on GPS:n ja Galileon tapaan osa GNSS-järjestelmien joukkoa.

→ GNSS

GNC

Guidance, Navigation and Control – ohjaus, navigointi ja säätö

Avaruusaluksen tai raketin järjestelmät ja ohjelmisto, jotka määrittävät sen sijainnin ja nopeuden, laskevat halutun lentoradan ja ohjaavat aluksen sille.

GNSS

Global Navigation Satellite System – maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä

Yleisnimitys satelliittipaikannusjärjestelmille, joita ovat Yhdysvaltain GPS, Venäjän GLONASS, Euroopan Galileo ja Kiinan BeiDou.

→ Galileo (paikannusjärjestelmä) (sanasto)

GOVSATCOM

Governmental Satellite Communications – viranomaisten satelliittiviestintä

EU:n avaruusohjelman osa, jossa jäsenmaiden olemassa olevien satelliittien turvallisia tietoliikennepalveluja kootaan viranomaisten käyttöön.

→ IRIS²

GPS

Global Positioning System – maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä

Yhdysvaltain puolustusministeriön ylläpitämä satelliittipaikannusjärjestelmä, joka on ollut täysin toiminnassa vuodesta 1995. GPS-nimeä käytetään arkikielessä usein kaikista satelliittipaikannusjärjestelmistä.

→ GNSS

GRB

Gamma-Ray Burst – gammapurkaus

Maailmankaikkeuden voimakkaimpia räjähdyksiä, jotka havaitaan lyhyinä gammasäteilyn välähdyksinä. Pitkät purkaukset liittyvät suurten tähtien romahtamiseen, lyhyet neutronitähtien yhteentörmäyksiin.

→ Gammasäteily, gammatähtitiede (sanasto)

GSTP

General Support Technology Programme – yleinen teknologiantukiohjelma

ESAn valinnainen ohjelma, jossa teknologioita kehitetään lentovalmiiksi tulevia hankkeita ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä varten.

→ TRL

GTO

Geostationary Transfer Orbit – geostationaarinen siirtorata

Soikea rata, jolle kantoraketti yleensä vie tietoliikennesatelliitin. Satelliitti siirtyy siltä omilla moottoreillaan geostationaariselle radalle.

→ GTO (sanasto)

↑ Takaisin ylös

H

HEO

Highly Elliptical Orbit – voimakkaasti soikea rata

Rata, jonka lähin piste on matala ja kaukaisin hyvin korkealla. Esimerkiksi Molnija-radalla satelliitti viipyy pitkään korkeiden leveysasteiden yllä, mikä sopii pohjoisille alueille. Lyhenteellä tarkoitetaan joskus myös matalaa korkeampia ratoja (High Earth Orbit).

→ Rata (sanasto)

HLS

Human Landing System – miehitetty kuulaskeutuja

Artemis-ohjelman kuulaskeutujat, joilla astronautit laskeutuvat Kuun pinnalle. Nasa on tilannut niitä SpaceX:ltä (Starship HLS) ja Blue Originilta (Blue Moon).

→ Artemis-ohjelma (sanasto)

HST

Hubble Space Telescope – Hubblen avaruusteleskooppi

Nasan ja ESAn avaruusteleskooppi, joka laukaistiin vuonna 1990 ja on edelleen toiminnassa noin 500 kilometrin korkeudella.

→ Hubble Space Telescope (sanasto)

↑ Takaisin ylös

I

IAA

International Academy of Astronautics – kansainvälinen astronautiikan akatemia

Vuonna 1960 perustettu tiedeakatemia, joka edistää astronautiikkaa ja kansainvälistä avaruusyhteistyötä.

→ Astronautiikka (sanasto)

IAC

International Astronautical Congress – kansainvälinen astronautiikan kongressi

IAF:n vuosittain järjestämä maailman suurin avaruusalan konferenssi.

→ IAF

IAF

International Astronautical Federation – kansainvälinen astronautiikan liitto

Vuonna 1951 perustettu avaruusalan järjestöjen, yritysten ja yliopistojen kattojärjestö, joka järjestää vuosittaisen IAC-kongressin. Suomesta jäsenenä on mm. Suomen Avaruustutkimusseura.

→ SATS

IAU

International Astronomical Union – Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni

Vuonna 1919 perustettu tähtitieteilijöiden järjestö, joka päättää mm. taivaankappaleiden nimistä ja tähtitieteen määritelmistä. Se määritteli vuonna 2006 kääpiöplaneetan käsitteen.

→ Kääpiöplaneetta (sanasto)

ICBM

Intercontinental Ballistic Missile – mannertenvälinen ballistinen ohjus

Pitkän kantaman ohjus. Monet varhaiset kantoraketit, kuten R-7 (Sojuzin esi-isä), Atlas ja Titan, kehitettiin alun perin tällaisista ohjuksista.

→ Sojuz (sanasto)

IL

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen suomenkielinen lyhenne. Englanninkielinen lyhenne on FMI.

→ FMI

IMM

Intermediate Ministerial Meeting – ESAn ministerineuvoston välikokous

ESAn ministerineuvostojen välissä pidettävä ministeritason kokous, jossa käsitellään ajankohtaisia linjauksia, mutta yleensä ei tehdä suuria rahoituspäätöksiä. Seuraava välikokous on suunniteltu pidettäväksi Roomassa joulukuussa 2026.

→ CM

IOD, IOV

In-Orbit Demonstration / In-Orbit Validation – kiertoratademonstraatio / kiertoradalla tehtävä kelpoistus

Uuden teknologian ensimmäinen koekäyttö avaruudessa, jolla osoitetaan sen toimivuus ennen varsinaista käyttöä. IOV tarkoittaa erityisesti Galileo-järjestelmän ensimmäisiä satelliitteja.

→ TRL

IR

infrared – infrapuna

Näkyvää valoa pitkäaaltoisempi sähkömagneettinen säteily. Infrapunatähtitiede tutkii mm. kylmiä pölypilviä ja hyvin kaukaisia galakseja.

→ Infrapunasäteily, infrapunatähtitiede, infrapunakaukoputki (sanasto)

IRIS²

Infrastructure for Resilience, Interconnectivity and Security by Satellite

EU:n suunnittelema turvallinen satelliittiviestintäjärjestelmä, jossa olisi satelliitteja sekä matalilla että keskikorkeilla radoilla. Palveluiden on määrä alkaa vuoden 2030 tienoilla.

ISL

Inter-Satellite Link – satelliittien välinen yhteys

Radio- tai laseryhteys satelliittien välillä, jolla dataa voidaan välittää ilman maa-asemaa. Esimerkiksi Starlink-satelliitit käyttävät laseryhteyksiä.

ISO

Infrared Space Observatory – infrapuna-avaruusobservatorio

ESAn infrapunateleskooppi, joka toimi vuosina 1995–1998. Lyhenne tarkoittaa yleiskielessä myös Kansainvälistä standardointijärjestöä.

→ ISO (sanasto)

Isp

specific impulse – ominaisimpulssi

Rakettimoottorin tehokkuuden mitta, joka ilmoitetaan yleensä sekunteina. Mitä suurempi ominaisimpulssi, sitä vähemmän ajoainetta tietty nopeudenmuutos vaatii.

→ Ominaisimpulssi (sanasto)

ISRO

Indian Space Research Organisation – Intian avaruustutkimusjärjestö

Vuonna 1969 perustettu Intian avaruusjärjestö. Sen Chandrayaan-3 laskeutui elokuussa 2023 ensimmäisenä Kuun etelänavan lähelle.

ISRU

In-Situ Resource Utilisation – paikallisten luonnonvarojen hyödyntäminen

Kuun, Marsin tai asteroidien omien raaka-aineiden käyttö esimerkiksi veden, hapen tai rakettipolttoaineen tuottamiseen, jottei kaikkea tarvitse kuljettaa Maasta.

ISS

International Space Station – Kansainvälinen avaruusasema

Yhdysvaltojen, Venäjän, Euroopan, Japanin ja Kanadan yhteinen avaruusasema, jota on rakennettu vuodesta 1998 ja jolla on ollut miehistö yhtäjaksoisesti marraskuusta 2000.

→ ISS (sanasto)

ITAR

International Traffic in Arms Regulations

Yhdysvaltain asevientisäännöstö, joka koskee myös monia avaruusteknologian osia. Se rajoittaa niiden käyttöä ja vientiä myös silloin, kun ne on asennettu muiden maiden satelliitteihin.

ITU

International Telecommunication Union – Kansainvälinen televiestintäliitto

YK:n erityisjärjestö, joka jakaa radiotaajuudet ja koordinoi satelliittien ratapaikat esimerkiksi geostationaarisella radalla.

→ Kaistat, kanavat (radio) (sanasto)

IVA

Intravehicular Activity – aluksen sisällä tehtävä työ

Astronautin työskentely paineistetun aluksen sisällä, avaruuskävelyn vastakohtana.

→ EVA

↑ Takaisin ylös

J

JAXA

Japan Aerospace Exploration Agency – Japanin avaruusjärjestö

Japanin avaruusjärjestö, joka perustettiin vuonna 2003 yhdistämällä kolme aiempaa organisaatiota. Se on mm. tuonut asteroidinäytteitä Maahan Hayabusa-luotaimilla.

→ JAXA (sanasto)

JPL

Jet Propulsion Laboratory – suihkumoottorilaboratorio

Kalifornian teknillisen korkeakoulun (Caltech) Nasalle hoitama tutkimuskeskus Pasadenassa. Se vastaa useimmista Nasan planeettaluotaimista ja Mars-mönkijöistä sekä DSN-verkosta.

→ DSN

JUICE

JUpiter ICy moons Explorer

ESAn huhtikuussa 2023 laukaistu luotain, jonka on määrä saapua Jupiterin luo vuonna 2031 ja tutkia sen jäisiä kuita.

→ Juice (sanasto)

JWST

James Webb Space Telescope – James Webbin avaruusteleskooppi

Nasan, ESAn ja Kanadan avaruusjärjestön infrapunateleskooppi, joka laukaistiin 25.12.2021 Ariane 5 -raketilla ja toimii Auringon ja Maan Lagrangen pisteen L2 lähellä.

→ JWST (sanasto)

↑ Takaisin ylös

K

KBO

Kuiper Belt Object – Kuiperin vyöhykkeen kohde

Neptunuksen radan takana Kuiperin vyöhykkeellä kiertävä jäinen pieni kappale. Tunnetuin on kääpiöplaneetta Pluto.

→ Kuiperin vyöhyke (sanasto)

KSC

Kennedy Space Center – Kennedyn avaruuskeskus

Nasan laukaisukeskus Floridan Merritt Islandilla. Sieltä laukaistiin Apollo-kuulennot ja avaruussukkulat, ja nykyään sieltä lähtevät mm. Artemis-lennot.

→ Kennedyn avaruuskeskus (sanasto)

↑ Takaisin ylös

L

L1, L2 (L1–L5)

Lagrange points – Lagrangen pisteet

Kahden taivaankappaleen, esimerkiksi Auringon ja Maan, painovoimakentässä olevat viisi tasapainopistettä. Auringon ja Maan L1-pisteessä toimii mm. SOHO, ja L2-pisteessä JWST ja Gaia.

→ Lagrangen piste (sanasto)

LCH4

liquid methane – nestemäinen metaani

Uusien kantorakettien suosima polttoaine, jota käytetään nestemäisen hapen kanssa esimerkiksi SpaceX:n Starshipissä ja Blue Originin New Glennissä. Metaani palaa puhtaammin kuin kerosiini, mikä helpottaa moottorien uudelleenkäyttöä.

→ LOX (sanasto)

LEO

Low Earth Orbit – matala Maan kiertorata

Noin 160–2 000 kilometrin korkeudella oleva kiertorata. Sillä toimivat mm. ISS, useimmat maan havainnointisatelliitit ja Starlinkin kaltaiset satelliittiverkot.

→ LEO (sanasto)

LEOP

Launch and Early Orbit Phase – laukaisu ja alkuvaihe radalla

Satelliitin elinkaaren ensimmäiset päivät laukaisusta siihen, kun sen järjestelmät on käynnistetty ja se on saatu vakaasti hallintaan.

LH2

liquid hydrogen – nestemäinen vety

Tehokas mutta hyvin kylmä (noin −253 °C) ja harva rakettipolttoaine, jota käytetään nestemäisen hapen kanssa esimerkiksi Ariane 6:n päävaiheessa ja Nasan SLS-raketissa.

→ Ajoaine (sanasto)

LIDAR

Light Detection and Ranging – laserkeilaus, lidar

Laservaloon perustuva etäisyyksien mittausmenetelmä, jota käytetään esimerkiksi kaukokartoituksessa, ilmakehätutkimuksessa ja laskeutujien navigoinnissa.

→ Kaukokartoitus (sanasto)

LISA

Laser Interferometer Space Antenna

ESAn ja Nasan suunnittelema gravitaatioaaltojen havaitsemiseen tarkoitettu kolmen satelliitin muodostelma, jonka laukaisu on suunniteltu 2030-luvun puoliväliin.

→ LISA ja LISA Pathfinder (sanasto)

LOP-G

Lunar Orbital Platform – Gateway – Gateway-kuuasema

Kuuta kiertämään suunniteltu Artemis-ohjelman pieni avaruusasema, jota kehittivät Nasa, ESA, Japani, Kanada ja Arabiemiirikunnat. Nasa keskeytti Gatewayn kehittämisen maaliskuussa 2026 ja keskittyi Kuun pinnalle rakennettavaan tukikohtaan. Jo valmistettuja osia aiotaan käyttää muihin tarkoituksiin.

→ Artemis-ohjelma (sanasto)

LOX

liquid oxygen – nestemäinen happi

Yleisin rakettien hapetin, joka on noin −183 °C:n lämpötilassa. Sitä käytetään mm. kerosiinin, vedyn ja metaanin kanssa.

→ LOX (sanasto)

LRV

Lunar Roving Vehicle – kuuauto

Apollo-lennoilla 15, 16 ja 17 käytetty sähkökäyttöinen maastoauto.

→ LRV, Lunar Roving Vehicle (sanasto)

LTAN

Local Time of the Ascending Node – nousevan solmun paikallinen aika

Aurinkosynkronisen radan tunnusluku, joka kertoo, mihin paikalliseen kellonaikaan satelliitti ylittää päiväntasaajan etelästä pohjoiseen. Esimerkiksi aamupäivä- tai iltapäiväradat valitaan valaistuksen mukaan.

→ SSO

LV

Launch Vehicle – kantoraketti

Raketti, joka kuljettaa hyötykuorman avaruuteen.

→ Kantoraketti (sanasto)

ly

light-year – valovuosi

Matka, jonka valo kulkee tyhjiössä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

→ Valovuosi (sanasto)

↑ Takaisin ylös

M

MaxQ

maximum dynamic pressure – suurin dynaaminen paine

Laukaisun kohta, jossa ilmanvastuksen raketin rakenteelle aiheuttama rasitus on suurimmillaan. Monet raketit vähentävät moottoreidensa tehoa hetkeksi tämän kohdan ylittämiseksi.

→ Laukaisu (sanasto)

MECO

Main Engine Cut-Off – päämoottorin sammutus

Laukaisun vaihe, jossa ensimmäisen vaiheen tai päävaiheen moottorit sammuvat. Monivaiheisilla raketeilla tätä seuraa vaiheiden erotus.

→ Vaihe (kantoraketin) (sanasto)

MEO

Medium Earth Orbit – keskikorkea kiertorata

LEO:n ja GEO:n välissä oleva kiertorata, noin 2 000 – 35 786 kilometrin korkeudella. Paikannussatelliitit kiertävät sillä noin 20 000 – 23 000 kilometrin korkeudella.

→ GNSS

MFF

Multiannual Financial Framework – monivuotinen rahoituskehys

EU:n seitsemän vuoden budjettikehys, josta rahoitetaan mm. EU:n avaruusohjelma (Galileo, EGNOS, Copernicus ja GOVSATCOM) sekä IRIS². Neuvottelut kaudesta 2028–2034 ovat käynnissä.

→ IRIS²

MLI

Multi-Layer Insulation – monikerroseriste

Monesta ohuesta, yleensä alumiinilla tai kullalla päällystetystä muovikalvosta koostuva lämpöeriste, joka saa satelliitit näyttämään folioon käärityiltä.

MMH

monomethylhydrazine – monometyylihydratsiini

Myrkyllinen mutta varastoitava polttoaine, joka syttyy itsestään hapettimen kanssa ilman erillistä sytytystä. Sitä käytetään mm. satelliittien ja avaruusalusten ohjausmoottoreissa.

→ Ajoaine (sanasto)

MSL

Mars Science Laboratory

Nasan Mars-lento, joka vei Curiosity-mönkijän Gale-kraatteriin elokuussa 2012. Ilmatieteen laitos toimitti mönkijän säähavaintoasemaan paine- ja kosteusanturit.

→ FMI

↑ Takaisin ylös

N

NASA

National Aeronautics and Space Administration – Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto

Vuonna 1958 perustettu Yhdysvaltain siviili-ilmailu- ja avaruusvirasto, joka vastaa maan siviiliavaruusohjelmasta, myös Apollo- ja Artemis-ohjelmista.

→ NASA (sanasto)

NEA

Near-Earth Asteroid – maapallon lähiasteroidi

Asteroidi, jonka rata tuo sen lähelle Maan rataa. NEA-kohteet ovat suurin osa NEO-kohteista.

→ NEO

NEO

Near-Earth Object – maapallon lähikohde

Asteroidi tai komeetta, jonka lähin etäisyys Auringosta on alle 1,3 astronomista yksikköä. Tällaisia tunnetaan kymmeniätuhansia.

→ Asteroidi (sanasto)

NewSpace

New Space – uusi avaruus(talous)

Nimitys 2000-luvulla kasvaneelle kaupalliselle avaruustoiminnalle, jossa yksityiset yritykset kehittävät omilla rahoillaan esimerkiksi kantoraketteja ja pienoissatelliittien verkkoja. Suomessa tunnettuja esimerkkejä ovat ICEYE ja Kuva Space.

→ ICEYE (sanasto)

NOAA

National Oceanic and Atmospheric Administration – Yhdysvaltain valtameri- ja ilmakehähallinto

Yhdysvaltain sää- ja ilmastovirasto, joka operoi maan sääsatelliitteja, kuten GOES- ja JPSS-satelliitteja.

→ Sääsatelliitti (sanasto)

NRHO

Near-Rectilinear Halo Orbit – lähes suoraviivainen halorata

Hyvin soikea Kuun ympäri kulkeva rata, jonka kiertoaika on noin seitsemän vuorokautta. Gateway-asema suunniteltiin sijoitettavaksi tälle radalle.

→ LOP-G

NTO

nitrogen tetroxide – typpitetroksidi

Varastoitava hapetin, jota käytetään yleensä hydratsiinien kanssa. Seos syttyy itsestään, minkä vuoksi sitä käytetään paljon avaruusalusten ja Proton-raketin moottoreissa.

→ Aerozine 50 (sanasto)

↑ Takaisin ylös

O

OBC

On-Board Computer – aluksen tietokone

Satelliitin keskustietokone, joka ohjaa sen toimintaa, käsittelee dataa ja toteuttaa maasta lähetetyt komennot. Laajempi kokonaisuus on OBDH (On-Board Data Handling).

OST

Outer Space Treaty – avaruussopimus

Vuonna 1967 voimaan tullut YK:n sopimus avaruusoikeuden perusperiaatteista. Sen mukaan avaruus on kaikkien vapaasti tutkittavissa, mikään valtio ei voi ottaa taivaankappaleita omakseen eikä avaruuteen saa viedä joukkotuhoaseita.

→ COPUOS

↑ Takaisin ylös

P

pc

parsec – parsek

Tähtitieteessä käytetty etäisyyden yksikkö, noin 3,26 valovuotta. Sillä etäisyydellä olevan tähden vuotuinen parallaksi on yksi kaarisekunti.

→ Parsek (sanasto)

PDR

Preliminary Design Review – alustava suunnittelukatselmus

Hankkeen vaihe, jossa tarkastetaan, että alustava suunnitelma täyttää vaatimukset, ennen yksityiskohtaiseen suunnitteluun siirtymistä.

→ CDR

PHA

Potentially Hazardous Asteroid – mahdollisesti vaarallinen asteroidi

Asteroidi, jonka rata voi tuoda sen alle 0,05 astronomisen yksikön (noin 7,5 miljoonan kilometrin) päähän Maan radasta ja jonka läpimitta on arviolta yli 140 metriä.

→ NEO

PLATO

PLAnetary Transits and Oscillations of stars

ESAn eksoplaneettoja etsivä avaruusteleskooppi, joka on tarkoitus laukaista Ariane 6 -raketilla huhtikuussa 2027. Se etsii erityisesti Maan kokoisia planeettoja Auringon kaltaisten tähtien elinkelpoisilta vyöhykkeiltä.

→ Eksoplaneetta (sanasto)

PNT

Positioning, Navigation and Timing – paikannus, navigointi ja ajoitus

Satelliittipaikannuksen tarjoamat kolme palvelua. Erityisesti tarkka aikasignaali on tärkeä mm. tietoliikenneverkoille ja sähköverkoille.

→ GNSS

↑ Takaisin ylös

R

RAAN

Right Ascension of the Ascending Node – nousevan solmun rektaskensio

Rataelementti, joka kertoo, missä suunnassa satelliitin rata leikkaa päiväntasaajan tason etelästä pohjoiseen kuljettaessa.

→ Rataelementti (sanasto)

RCS

Reaction Control System – ohjausrakettijärjestelmä

Avaruusaluksen pienet rakettimoottorit, joilla alus kääntyy ja tekee pieniä liikkeitä esimerkiksi telakoituessaan.

→ Telakoituminen (sanasto)

RF

Radio Frequency – radiotaajuus

Radioaaltoja käyttävä tekniikka ja niiden taajuusalue. Avaruusalalla sillä tarkoitetaan yleensä satelliittien radiolaitteita ja tietoliikennettä.

→ Kaistat, kanavat (radio) (sanasto)

RP-1

Rocket Propellant 1 – rakettikerosiini

Rakettikäyttöön puhdistettu kerosiinilaatu, jota käytetään nestemäisen hapen kanssa esimerkiksi Falcon 9- ja Sojuz-raketeissa.

→ Ajoaine (sanasto)

RSO

Resident Space Object – avaruusobjekti

Mikä tahansa Maata kiertävä ihmisen tekemä tai luonnollinen kohde, joka on avaruusvalvonnan seurannassa: toimivat satelliitit, kuolleet satelliitit ja avaruusromu.

→ SST

RTG

Radioisotope Thermoelectric Generator – radioisotooppigeneraattori

Plutonium-238:n hajoamislämmöstä sähköä tuottava virtalähde, jota käytetään kaukana Auringosta toimivissa luotaimissa, kuten Voyagereissa ja Cassinissa, sekä Curiosity- ja Perseverance-mönkijöissä.

→ Cassini (sanasto)

RTLS

Return to Launch Site – paluu laukaisupaikalle

Laskeutumistapa, jossa raketin ensimmäinen vaihe kääntyy takaisin ja laskeutuu laukaisupaikan lähelle maalle. Vaihtoehto on laskeutuminen merellä olevalle alukselle.

→ ASDS

↑ Takaisin ylös

S

SAR

Synthetic Aperture Radar – synteettisen apertuurin tutka

Tutka, joka muodostaa liikkeensä avulla tarkan kuvan maanpinnasta pilvien läpi ja myös pimeällä. Suomalainen ICEYE on maailman suurimpia SAR-pienoissatelliittien operaattoreita.

→ ICEYE (sanasto)

SATS

Suomen Avaruustutkimusseura ry (Sällskapet för Astronautisk Forskning i Finland, SATS-SAFF)

Vuonna 1959 perustettu avaruustutkimusta ja -toimintaa Suomessa edistävä yhdistys, joka on IAF:n jäsen ja julkaisee Avaruusluotain-lehteä.

→ IAF

SDR

Software-Defined Radio – ohjelmistoradio

Radio, jonka toiminta on toteutettu pääosin ohjelmistolla. Sen käyttöä voidaan muuttaa avaruudessa uudella ohjelmistolla.

→ RF

SECO

Second Engine Cut-Off / Sustainer Engine Cut-Off – toisen vaiheen moottorin sammutus

Laukaisun vaihe, jossa raketin toisen vaiheen moottori sammuu ja hyötykuorma on saavuttanut halutun radan tai välivaiheen radan.

→ MECO

SEP

Solar Electric Propulsion – aurinkosähköinen propulsio

Työntövoimajärjestelmä, jossa aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä käytetään ionimoottoreita tai muita sähkörakettimoottoreita. Esimerkiksi BepiColombo kulkee Merkuriukseen sähköisen propulsion avulla.

→ Ionimoottori (sanasto)

SLR

Satellite Laser Ranging – satelliittien laseretäisyysmittaus

Menetelmä, jossa maa-asemalta mitataan laserpulssien kulkuajan avulla etäisyys heijastimilla varustettuihin satelliitteihin millimetrien tarkkuudella. Suomessa sitä tehdään Metsähovissa.

→ FGI

SLS

Space Launch System

Nasan raskas kantoraketti, jolla Orion-alus laukaistaan Artemis-lennoille. Ensimmäinen lento, miehittämätön Artemis I, tehtiin marraskuussa 2022.

→ Artemis-ohjelma (sanasto)

SMOS

Soil Moisture and Ocean Salinity

ESAn vuonna 2009 laukaistu satelliitti, joka mittaa maaperän kosteutta ja merien suolaisuutta. Siinä on suomalaista teknologiaa.

→ SMOS (sanasto)

SOHO

Solar and Heliospheric Observatory – Auringon ja heliosfäärin observatorio

ESAn ja Nasan Aurinkoa tutkiva luotain, joka on toiminut vuodesta 1995 Auringon ja Maan L1-pisteessä.

→ SOHO (sanasto)

SPC

Science Programme Committee – tiedeohjelmakomitea

ESAn neuvoston alainen komitea, joka valitsee ja hyväksyy ESAn pakollisen tiedeohjelman lennot.

→ ESA (sanasto)

SRB

Solid Rocket Booster – kiinteän ajoaineen apuraketti

Kantoraketin kylkeen kiinnitetty kiinteää ajoainetta käyttävä lisäraketti, joka tuottaa suuren työntövoiman laukaisun alussa. Ariane 6:ssa niitä vastaavat P120C-apuraketit.

→ Ariane 6 (sanasto)

SSA

Space Situational Awareness – avaruustilannekuva

Tieto avaruuden olosuhteista ja kohteista: satelliiteista, avaruusromusta, avaruussäästä ja Maata lähestyvistä kappaleista. Se on myös ESAn ohjelman nimi, jonka nykyinen nimi on Space Safety.

→ SST

SSO

Sun-Synchronous Orbit – aurinkosynkroninen rata

Lähes napojen kautta kulkeva matala rata, jolla satelliitti ylittää kunkin paikan aina samaan paikalliseen aikaan. Rata on yleinen maan havainnointisatelliiteille.

→ Aurinkosynkroninen rata (sanasto)

SST

Space Surveillance and Tracking – avaruusvalvonta ja seuranta

Avaruudessa olevien kohteiden havainnointi ja ratojen seuranta tutkilla ja kaukoputkilla esimerkiksi törmäysvaarojen havaitsemiseksi.

→ Avaruusromu (sanasto)

SSTO

Single Stage To Orbit – yksivaiheinen kiertoratarakettialus

Kantoraketti tai avaruuslentokone, joka nousisi radalle ilman vaiheiden irtoamista. Sellaista ei ole vielä toteutettu, vaikka sitä on tutkittu esimerkiksi NASP-hankkeessa.

→ NASP (National Aero-Space Plane) (sanasto)

STM

Space Traffic Management – avaruusliikenteen hallinta

Avaruusliikenteen sääntely ja koordinointi, jolla pyritään estämään törmäykset ja varmistamaan avaruuden kestävä käyttö satelliittien määrän kasvaessa nopeasti.

→ SST

SYKE

Suomen ympäristökeskus

Ympäristöalan tutkimuslaitos, joka hyödyntää satelliittikuvia mm. vesistöjen, levätilanteen, lumen ja jäiden seurannassa.

→ Kaukokartoitus (sanasto)

↑ Takaisin ylös

T

TDRS

Tracking and Data Relay Satellite – seuranta- ja tiedonvälityssatelliitti

Nasan geostationaariset satelliitit, jotka välittävät tietoliikennettä esimerkiksi ISS:n ja Hubblen ja maan välillä.

→ EDRS

TEM

työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen avaruusasioista vastaava ministeriö, joka valvoo avaruustoiminnasta annetun lain (63/2018) noudattamista ja ylläpitää kansallista avaruusesinerekisteriä.

TKK

Teknillinen korkeakoulu

Espoon Otaniemessä toiminut teknillinen yliopisto, joka yhdistettiin vuonna 2010 Aalto-yliopistoon. Se oli Suomen avaruustekniikan tutkimuksen ja opetuksen keskeinen toimija.

→ AAU

TLE

Two-Line Element set – kaksirivinen rataelementtijoukko

Vakiomuotoinen kahden tekstirivin esitys satelliitin rataelementeistä. Yhdysvaltain avaruusvalvonta julkaisee niitä tuhansista kohteista.

→ Rataelementti (sanasto)

TLI

Trans-Lunar Injection – kuuhun suuntaava ratamuutos

Moottorin poltto, jolla alus siirtyy Maata kiertävältä radalta Kuuta kohti.

→ Kuu (sanasto)

TNO

Trans-Neptunian Object – Neptunuksen takainen kohde

Mikä tahansa pieni kappale, jonka keskimääräinen etäisyys Auringosta on suurempi kuin Neptunuksen. Näihin kuuluvat Kuiperin vyöhykkeen kohteet ja kauempana kiertävät kappaleet.

→ KBO

TPS

Thermal Protection System – lämpösuojajärjestelmä

Lämpökilpi tai lämpölaatat, jotka suojaavat avaruusalusta ilmakehään palatessa jopa tuhansien asteiden kuumuudelta.

→ Avaruussukkula (sanasto)

TRL

Technology Readiness Level – teknologian valmiustaso

Yhdeksänportainen asteikko, jolla arvioidaan teknologian kypsyyttä. Tasolla 1 on havaittu perusperiaate, ja tasolla 9 tekniikka on osoittautunut toimivaksi oikeassa avaruuslennossa.

TT&C

Telemetry, Tracking and Command – telemetria, seuranta ja ohjaus

Satelliitin ja maa-aseman välinen perusyhteys, jolla vastaanotetaan satelliitin tilatietoja, mitataan sen rataa ja lähetetään sille komentoja.

→ AOS, LOS

↑ Takaisin ylös

U

UDMH

unsymmetrical dimethylhydrazine – epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini

Myrkyllinen varastoitava rakettipolttoaine, jota käytetään typpitetroksidin kanssa esimerkiksi Proton-raketissa ja Kiinan vanhemmissa Pitkä marssi -raketeissa.

→ Proton (sanasto)

UHF, VHF

Ultra High Frequency / Very High Frequency

Radiotaajuusalueet 300 MHz – 3 GHz (UHF) ja 30–300 MHz (VHF). Niitä käytetään paljon kuutiosatelliittien tietoliikenteessä.

→ Kaistat, kanavat (radio) (sanasto)

UKSA

UK Space Agency – Yhdistyneen kuningaskunnan avaruusvirasto

Vuonna 2010 perustettu Iso-Britannian avaruusvirasto. Se sulautettiin huhtikuussa 2026 tiede-, innovaatio- ja teknologiaministeriöön (DSIT), mutta UK Space Agency -nimeä käytetään edelleen.

UNOOSA

United Nations Office for Outer Space Affairs – YK:n avaruusasiain toimisto

Wienissä toimiva YK:n toimisto, joka toimii COPUOS-komitean sihteeristönä ja ylläpitää YK:n luetteloa avaruuteen laukaistuista esineistä.

→ COPUOS

USSF

United States Space Force – Yhdysvaltain avaruusvoimat

Vuonna 2019 perustettu Yhdysvaltain asevoimien puolustushaara, joka vastaa mm. sotilassatelliiteista, GPS-järjestelmästä ja avaruusvalvonnasta.

→ GPS

UTC

Coordinated Universal Time – koordinoitu yleisaika

Kansainvälinen aikastandardi, jota käytetään avaruuslennoissa ja laukaisuaikojen ilmoittamisessa. Suomen aika on talvella UTC+2 ja kesällä UTC+3.

UV

ultraviolet – ultravioletti

Näkyvää valoa lyhytaaltoisempi sähkömagneettinen säteily, jota Maan ilmakehä suurelta osin pysäyttää. Siksi ultraviolettitähtitiedettä tehdään avaruudesta.

→ Ultraviolettisäteily (sanasto)

↑ Takaisin ylös

V

VAB

Vehicle Assembly Building – kokoonpanorakennus

Kennedyn avaruuskeskuksen valtava rakennus, jossa koottiin Saturn V -raketit ja avaruussukkulat ja jossa kootaan nykyään SLS-raketteja.

→ Kennedyn avaruuskeskus (sanasto)

VLT

Very Large Telescope – erittäin suuri teleskooppi

ESOn Paranalin vuorella Chilessä sijaitseva neljän 8,2-metrisen kaukoputken ryhmä, jonka kaukoputkia voidaan käyttää myös yhdessä interferometrinä.

→ ESO (sanasto)

VTT

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Valtion omistama tutkimusyhtiö, joka on osallistunut useisiin avaruushankkeisiin. Se on kehittänyt mm. millimetriaaltoalueen ja kvanttiteknologian ratkaisuja sekä satelliittien spektrikameroita.

↑ Takaisin ylös