Pariisin avaruushuippukokous toi tilaustulvan ja nosti eurooppalaista henkeä

Pariisissa pidettiin Ranskan presidentti Emmanuel Macronin aloitteesta Kansainvälinen avaruushuippukokous 9. - 10. syyskuuta 2026. Paikalla oli noin 2 000 osallistujaa ja lähes 120 ulkomaista delegaatiota – myös Suomen valtuuskunta presidentti Alexander Stubbin johdolla. 

Kokouksen poliittinen sisältö oli ennen kaikkea torstaina 10. syyskuuta, jolloin presidentti Macronin jälkeen puhuivat mm. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan avaruusjärjestön pääjohtaja Josef Aschbacher. Suomen puheenvuoron piti presidentti Stubb. 

Varsinaisia kansainvälisiä sopimuksia ei allekirjoitettu, mutta kaikissa puheissa korostettiin kansainvälisen yhteistyön ja koordinoinnin tärkeyttä. 

Kokouksen aikana kuitenkin allekirjoitettiin julistuksia. Copernicus-julistus tuo EU:n kaukokartoitus ja maapallon havainto-ohjelman koko maailman käyttöön, tieteellisen avaruusdatan julistus edesauttaa tieteellisten havaintojen avoimuutta ja saavutettavuutta, ja ITU-taajuusjulistus pyrkii vahvistamaan Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n roolia radiotaajuuksien ja kiertoratojen hallinnassa. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat suuret satelliittikonstellaatiot tuovat huolta ja vaativat parempaa kansainvälistä koordinointia.

Vaikka kokous oli korostetun kansainvälinen, oli painopiste Euroopassa ja siinä, että Euroopan pitää panostaa enemmän avaruustoimintaan ollakseen omavarainen. Tähän liittyen 22 EU-maata hyväksyivät julistuksen, jossa vaaditaan strategista autonomiaa, kilpailukykyisiä eurooppalaisia avaruusmarkkinoita ja vahvempaa avaruusalan hallintoa.

Presidentti Macron kiinnitti huomiota siihen, että avaruus on ainoa olennainen kokonaisuus, missä ei ole maailmanlaajuisesti riittäviä sääntöjä. Hän ehdotti myös EU:lle sitä, että komission, ESA:n ja jäsenmaiden avaruustoimintatarpeet ja -kyvykkyydet kartoitetaan ja niistä muodostetaan yhteiseurooppalaiset markkinat.

Pariisin avaruushuippukokouksessa oli mukana suomalaisia yrityksiä mm. satelliittiteknologian, tekoälyn, avaruussään sekä tutkimuksen alueilta. Osa Suomen delegaatiosta poseeraa kuvassa lähetystön portaikossa. Mukana on SpacEconomy-hankkeesta Aalto-yliopiston professori Jaan Praks ja hankkeen ohjausryhmässä oleva Ville Meskus ReOrbit -yhtiöstä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Suuria tilauksia ja suunnitelmia

Ranska ilmoitti kokouksessa investoivansa 20 miljardia euroa avaruuteen vuoteen 2030 mennessä sekä 40 miljoonaa euroa lisää CNES:n kaukokartoitustoimiin. Esimerkiksi Dassault voi aloittaa oman VORTEX-pikkusukkulan kehittämistä ja The Exploration Companyn tavoitteeksi tuli tehdä NyX-rahtialuksellaan miehittämätön huoltolento Kansainväliselle avaruusasemalle kahden vuoden kuluessa.

The Exploration Company ilmoitti kokouksen aikana myös keränneensä 450 miljoonan dollarin C-kierroksen.

Yhtiö oli muutenkin keskusteluissa, sillä ESA:n pääjohtaja Aschbacher ehdotti noin 10 miljardin euron lisäpanostusta oman, eurooppalaisen astronauttien kuljettamiseen sopivan aluksen kehittämiseen. Yksinkertaisin ja nopein tapa tehdä tämä on todennäköisesti käyttää pohjana NyX-alusta ja muuttaa Ariane 6 -rakettia sekä sen laukaisualustaa Kouroussa astronauteille sopivaksi. Rahoitusehdotus on 1 miljardia vuodessa kymmenen vuoden ajan alkaen vuodesta 2029.

Komission puheenjohtaja von der Leyen muistutti myös, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen luonnosversiossa on korvamerkitty 131 miljardia euroa puolustukseen, turvallisuuteen ja avaruuteen.

Kokouksen aikana ilmoitettiin samoin yli 50 sopimuksesta ja sitoumuksesta, joiden arvo nousee noin 20 miljardiin euroon. 

Suurin osa tästä (noin 15,7 mrd) liittyy EU:n IRIS²-konstellaatioon Eutelsatin johtaman SpaceRISE-konsortion kautta. Suurimman osan tilauksesta sai belgialainen, vuonna 2018 perustettu satelliittivalmistaja Aerospacelab, joka tulee tekemään rakennettavassa megafactoryssään 264 IRIS² -satelliittia. Airbus valmistaa 66 satelliittia ja Thales Alenia Space tekee hyötykuorman kaikkiin 330 satelliittiin.

Airbus sai myös toisen suuren tilauksen, sillä Eutelsat hankkii 229 satelliittia lisää OneWeb -tietoliikennesatelliittikonstellaatioonsa. Tilauksessa on nyt yhteensä 669 satelliitia.

Kilpailevaa konstellaatiota rakentava Amazon Leo tilasi Arianespacelta kuusi lisälaukaisua Ariane 6:lla. Eurooppalaisraketti vie siis nyt ainakin 24 lennolla amerikkalaissatelliitteja taivaalle.

OneWeb-satelliitti (Airbus)