SpacEconomy – Kestävää talouskasvua avaruustalouden kautta

SpacEconomy -hanke vahvistaa Suomen asemaa nopeasti kasvavassa globaalissa avaruustaloudessa. Keskeisenä haasteena on Suomen avaruustalouden toimintojen hajanaisuus ja kasvupotentiaalin vaillinainen hyödyntäminen. Edistämällä innovaatioita, koulutusmahdollisuuksia ja sektorien välistä yhteistyötä kokoamme yhteen tieteen, teollisuuden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin asiantuntijat vahvistamaan talouskasvun edellytyksiä, tuottavuutta ja yhteiskunnallista hyvinvointia avaruustalouden kautta. Avaruustalous kattaa toiminnot, jotka luovat arvoa avaruuden tutkimuksen, tiedon, hallinnan ja hyödyntämisen kautta. 

Satelliittiteknologiat vastaavat viestinnän, navigoinnin ja ympäristöseurannan haasteisiin sekä edistävät talouskasvua ja hyvinvointia. Maailmanlaajuisen avaruustalouden arvioidaan ylittävän 1,8 biljoonaa dollaria vuoteen 2035 mennessä (McKinsey, 2024). Kasvun ajureina ovat erityisesti tekoäly ja koneoppiminen mm. maataloudessa, liikenteessä, energiassa ja riskienhallinnassa. OECD (2024) ja EUSPA (2024) korostavat avaruuden roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä palveluissa, kuten GNSS- ja EO-järjestelmissä liikkumisen ja seurannan tukena. Suomen vahva akateeminen osaaminen ja julkinen rahoitus ovat mahdollistaneet pääsyn kaupalliseen ”New Space” -toimintaan. New Space -murros korostaa Suomen ICT- ja kestävyyspohjaisia vahvuuksia.

Maanhavainnointi (Earth Observation, EO) tukee kestävyyttä seuraamalla päästöjä, luonnonkatastrofeja ja biodiversiteettiä; sen arvioidaan tarjoavan jopa 700 miljardin dollarin taloudelliset mahdollisuudet ja mahdollistavan 2 gigatonnin kasvihuonekaasupäästövähennykset vuoteen 2030 mennessä (WEF/Deloitte, 2024). Avaruustoiminta luo työpaikkoja, tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (UN SDGs, 2021) ja edellyttää tekoälyä datan tehokkaaseen käsittelyyn. 

SpacEconomy hankkeessa kehitämme avaruusdatapohjaisia tekoälyinnovaatioita, monitieteisiä avaruusalan koulutuspolkuja ja uusia liiketoimintamalleja. Edistämme oikeudenmukaista ja kestävää kasvua bruttokansantuotetta laajemmilla mittareilla, sekä osallistamme tutkimukseen eri yhteiskunnan sektorien toimijoita esimerkiksi kansalais- ja asiantuntijapaneeleissa. Hanke on monitieteinen, sillä hyödynnämme avaruusteknologian, taloustieteen, hallinnon, yhteiskuntatieteiden ja tekoälyn osaamista järjestelmätason uudistuksiin. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vahvistamme kansallista resilienssiä ja turvaamme kriittisien infrastruktuurien toimintaa. 

Hankkeen tuotoksina julkaisemme mm. kansallinen avaruustalouden kasvun tiekartta, strategiat tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, politiikkasuosituksia [alat] sekä koulutuspolkuja niin koulutuksesta vastaavien instituutioiden välisessä yhteistyössä kuin avoimesti saatavilla oleviksi MOOC kursseiksi.

Tutkimuksen toteutus

Hanke toteutetaan kahdeksan työpaketin (WP) kautta. 

WP1 keskittyy avaruusdatan ekosysteemin rakentamiseen. Yhdistämällä avointa maata havainnoivaa ja satelliittipaikannukseen perustuvaa dataa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävään dataputkeen mahdollistetaan entistä tarkempien visualisointien ja analyysien toteutus. Työpakettia johtaa Ilmatieteenlaitos ja professori Johanna Tamminen. 

WP2 kehittää tieteeseen perustuvaa koulutusta vastatakseen alati kasvavaan osaajapulaan. Työpaketissa työskennellään tiiviisti eri koulutusinstituutioiden välillä vahvistaen yhteistyötä ja synergiaetuja. Työpakettia johtaa professori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta. 

WP3 edistää tuottavuuden kasvua sekä liiketoimintamallien ja innovaatioiden kehittämistä Suomessa. Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluu esimerkiksi Winter Satellite Workshop, ESA BIC ja ESA Phi-lab verkostot. Työpakettia johtaa Aalto yliopiston professori Jaan Praks. 

WP4:n keskeinen teema on kestävä avaruustalouden hallinto. Työpaketissa integroidaan muiden työpakettien tuloksia kansallisen tiekartan yhteiskehittämiseksi eri sektorien toimijoiden kanssa. Yhteiskehittämiseen osallistuu hallinnon, teollisuuden ja akatemian asiantuntijoita sekä kansalaisia. Työpakettia johtaa professori Arto Ojala Vaasan yliopistosta. 

WP5 vahvistaa kansallista resilienssä ja varautumista turvaamalla kriittiset avaruustoimintaan pohjaavat palvelut. Erityisesti paikannus-, navigointi- ja aikatietopalvelut (PNT) sekä maan havainnointipalvelut on turvattava luonnon sekä ihmisten aiheuttamien ja teknologisten häiriöiden varalta. Työpaketissa kehitetään politiikkasuosituksia esimerkiksi avaruusresilienssin vahvistamiseen ja avaruusromun seurantaan ja hallintaan. Työpakettia johtaa Hannu Koivula Maanmittauslaitokselta. 

WP6 tuottaa tulevaisuudentutkimuksen ja kansalaisten osallistamisen avulla tietoa pitkän aikavälin avaruustalouden kehittämisen vaikutuksista yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja julkisiin palveluihin. Tapaustutkimuksien aiheina ovat 1) alueellinen talouskasvu ja yhteiskunnallinen hyvinvointi, 2) ympäristön resilienssi ja hyvinvointi sekä 3) infrastruktuurin resilienssi ja tilannekuva. Turun yliopiston tutkimusjohtaja Marikka Heikkilä johtaa työpakettia. 

WP7 vastaa hankkeen vuorovaikutuksesta ja tuloksien levittämisestä. Työpaketti tukee koko hanketta työpajojen ja tapahtumien järjestämisessä. Viestintää ja vuorovaikutusta johtaa Jari Mäkinen Kupla Productions Oystä. 

WP8 tukee kaikkia työpaketteja hankkeen hallinnossa ja koordinaatiossa. Työpaketti vastaa myös ohjausryhmätyöskentelystä sekä raportoinnista. Avoimen tieteen käytäntöjen varmistaminen sekä riskienhallinta ovat myös työpaketin vastuualueella. Työpakettia johtaa professori Heidi Kuusniemi Tampereen yliopistosta. 

Tieteelliset tavoitteet

Tutkimuksemme tarkastelee avaruustalouden kestävää hyödyntämistä kaupallistamisen, tuottavuuden, sääntelyn, hyvinvoinnin ja yhteistyömallien näkökulmista. Hankkeemme tutkimuskysymykset koskevat liiketoimintamalleja, datan käyttöä, hallintaa sekä vaikutuksia työllisyyteen ja tasa-arvoon sekä ekosysteemien innovatiivisuuteen. 

Hankkeemme tutkijat hyödyntävät mm. verkosto-, resurssiriippuvuus- ja ekosysteemiteorioita. Menetelmiin kuuluvat esimerkiksi taloudellinen mallinnus, tekoälypohjainen dataintegraatio, politiikkaskenaarioiden rakentaminen, laadullinen kenttätutkimus ja yhteiskehittäminen.