Eurooppalaisia satelliitteja häiritty
Kauppalehdessä ilmestyi eilen 8.10.2026 kiinnostava artikkeli, jossa Euroopan komission puolustus- ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen kertoo toimittaja Kreeta Karvalalle, miten vihamieliset toimijat ovat yrittäneet murtaa eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän salauskoodia – onneksi siinä onnistumatta.
Jos vihamieliset toimijat pääsisivät koodiin käsiksi, paikannukseen ei Pesosen mukaan voisi enää luottaa: vastaanotin voitaisiin ohjata näyttämään väärää paikkaa. Juttu ei kerro, milloin yritykset tehtiin, kuka niitä teki tai oliko kohteena PRS-salaus, OSNMA vai jokin muu suojattu osa. Avoimen palvelun PRN-levityskoodit ovat muutenkin julkisia, mutta tärkeimpien palveluiden koodit ovat salaisia.
Mitä salauksia?
OSNMA on uusi Galileo-satelliittien avoimen palvelun navigointiviestin todennustapa (Open Service Navigation Message Authentication), joka on ollut vuodesta 2025.
Tavallinen satelliittipaikannus lähettää rata- ja aikatiedot selväkielisenä. Vastaanotin ei voi tietää, tulivatko ne oikeasti Galileosta vai huijarilähettimestä. OSNMA lisää viestiin Galileon salaisella avaimella tehdyn allekirjoituksen. Vastaanotin tarkistaa sen julkisella avaimella ja hylkää viestin, jos allekirjoitus ei täsmää.
Se suojaa siis navigointiviestiä, ei itse etäisyysmittausta, joka tapahtuu satelliitin lähettämän tarkan aikasignaalin avulla. Hyökkääjä voi yhä väärentää signaalin aikamäärettä, ellei vastaanotin käytä myös tulevaa SAS-palvelua (Signal Authentication Service), joka todentaa mittauksen.
OSNMA on ilmainen eikä vaadi erillistä sopimusta, mutta vastaanottimen pitää osata tarkistaa allekirjoitus.
PRS on puolestaan Galileon julkisesti säännelty palvelu (Public Regulated Service). Sitä ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön, vaan ainoastaan EU:n jäsenmaiden hyväksymille toimijoille, kuten puolustusvoimille, poliisille, rajavartioille ja muille julkishallinnollisille tahoille sekä niiden avustajille.
Signaali lähetetään eri taajuuksilla kuin avoin palvelu, ja sekä koodit että viesti on salattu. Vastaanotin tarvitsee hyväksytyn laitteen ja valtion hallitsemat avaimet. Ilman niitä signaalia ei voi käyttää paikannukseen.
Tavoitteena on se, että PRS-palvelu toimii vielä silloin, kun avointa Galileoa tai GPS:ää häiritään tai huijataan.
Kohteena ei vain Galileo
Samassa haastattelussa Pesonen sanoo, että EU:n noin 40 suureen satelliittiin on kohdistunut häiriöyrityksiä ja että joissakin tapauksissa satelliitteja on pyritty ohjaamaan pois normaalilta kiertoradalta. Kaikissa tapauksissa ei ole ollut selvää, oliko kyse tahallisesta toiminnasta vai vahingosta. Satelliitteja, ratoja, ajankohtia tai toimijaa ei nimetä.
Satunnaisia tietoja ja huhuja häirinnästä on ollut julkisuudessakin jo tätä ennen, mutta Pesonen kertoi tapahtumista nyt harvinaisen suoraan. Komissio, EUSPA (Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto, European Union Agency for the Space Programme) tai Euroopan avaruusjärjestö ESA eivät ole kommentoineet asiaa.
Vaikka kyse ei ole suoranaisesta sotatoimesta, tämänkaltainen toiminta avaruudessa on valitettavasti jo arkipäivää. Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Kiinalla on satelliitteja, jotka voivat käydä tutkimassa toisia satelliitteja läheltä. Periaatteessa ne voisivat myös vaikuttaa kohteeseen häiritsemällä sitä tai jopa fyysisesti, esimerkiksi törmäämällä siihen. Ne voivat myös salakuunnella maa-asemien ja kohdesatelliittien välistä tietoliikennettä. Satelliittien toimintaan voidaan vaikuttaa myös häiritsemällä maa-asemia ja yhteydenpitoa satelliitteihin.
Avaruuspuolustusta tarvitaan
Asia liittyy läheisesti Euroopan komission valmistelemaan European Space Shield -aloitteeseen, jonka tarkoitus on suojella nykyistä paremmin EU:n avaruusjärjestelmiä.
Ursula von der Leyen ja puolustus- ja avaruuskomissaari Andrius Kubilius esittelivät sen syyskuussa 2026 Pariisin kansainvälisessä avaruushuippukokouksessa, mutta sen juuret ovat jo vuonna 2023 esitellyssä EU:n avaruusstrategiassa.
Kubilius on sanonut, että Eurooppaa ei voi puolustaa ilman avaruutta, ja nimennyt uhkiksi radiotaajuushäirinnän, jammauksen, spoofingin, epäilyttävät lähestymiset ja satelliittitorjunta-aseet. Pääasiallisena lähteenä hän on pitänyt Venäjää. On mahdollista, että sama toimija on Pesosen mainitsemien tapausten takana, mutta sitä haastattelussa ei avata enempää.
Käytännössä European Space Shield tarkoittaisi sitä, että EU, sen jäsenmaat, Nato sekä siviili- ja sotilasviranomaiset jakaisivat keskenään:
- avaruustilannekuvan ja satelliittien seurannan
- häiriöhälytykset, myös radiotaajuushäirinnästä
- Galileon ja muiden EU-järjestelmien suojauksen
- tiedustelun ja varoitusjärjestelmien kytkennän maanpäälliseen puolustukseen
Syyskuussa 2026 seitsemän jäsenmaata Ranskan ja Saksan johdolla vaati rajaamaan aloitteen EU:n yhteisiin järjestelmiin. Ne eivät halua, että komissio rakentaisi tai operoisi jäsenmaiden puolesta varsinaisia sotilaallisia avaruuskykyjä. Rahoitus ja lopullinen tehtäväjako ovat yhä auki.