Avaruustaloutta tutkimassa Aasiassa: Kiotosta Indonesiaan ja Fukuokaan

Miltä nousujohteinen avaruustalous näyttää Aasiasta katsottuna?

Tämä oli yksi kysymyksistä, jotka veivät minut kolmen kuukauden tutkimusvierailulle Japaniin keväällä 2026. Olin 26. helmikuuta – 30. toukokuuta vierailevana professorina Kioton yliopistossa, isäntänäni toimineen professori William W. Baber (Graduate School of Management) kutsumana.

Vierailu oli osa SpaceEconomy-hankkeen työtäni. Se tarjosi mahdollisuuden edistää käynnissä olevaa tutkimusta ja rakentaa uusia yhteyksiä Suomen ja Aasian välille.

Avaruusliiketoimintaa Kiotossa

Keskeinen osa oleskeluani Kioton yliopistossa oli "Space Business: The Ecosystem", tuleva kirja, joka tarkastelee avaruusteknologioiden ja -palveluiden ympärille nopeasti rakentuvaa liiketoimintaekosysteemiä. Vierailun aikana työskentelin kirjan toimittajan tehtävissä: luin ja arvioin lukuehdotuksia sekä etsin sopivia arvioijia.

Samalla kirjoitin kirjaan neljä lukua. Tämä antoi tilaisuuden koota yhteen erilaisia näkökulmia avaruustalouteen ja pohtia laajemmin, miten avaruusteknologioista tulee osa elinkelpoista liiketoimintaa ja ekosysteemejä.

Toinen tärkeä osa vierailua oli japanilaisilta avaruusalan yrityksiltä aiemmilla Japanin-matkoillani keräämäni tutkimusaineiston analysointi. Japani on avaruustalouden tutkimukselle erityisen kiinnostava ympäristö, koska vakiintuneet suuryritykset, uudet avaruusalan yritykset, yliopistot ja julkiset organisaatiot ovat kaikki keskeisiä ekosysteemin kehittäjiä.

SpaceEconomy-hankkeen näkökulmasta kiinnostavat kysymykset ulottuvat teknologian kehittämistä pidemmälle. Miten yritykset muuntavat avaruusteknologiat ja satelliittidatan palveluiksi, joita asiakkaat arvostavat? Millaisia uusia liiketoimintamalleja näiden teknologioiden ympärille syntyy? Miten avaruusyritykset rakentavat ekosysteemejä, skaalaavat liiketoimintaansa ja laajenevat kansainvälisesti?

Nämä kysymykset yhdistävät avaruusliiketoiminnan kansainvälisen liiketoiminnan, innovaatioiden ja yrittäjyyden laajempiin keskusteluihin.

Indonesia mukaan keskusteluihin

Aasian-oleskeluni aikana kävin myös Indonesiassa. Vierailin President Universityssä ja BINUS Universityssä, joissa keskustelut kollegoiden kanssa tarjosivat toisenlaisen näkökulman nousevaan avaruustalouteen. Molemmissa yliopistoissa avaruustalouden tutkimus herätti runsaasti kiinnostusta.

Erityisen kiinnostavaa oli, miten luontevasti aihe kytkeytyi jo olemassa olevaan tutkimukseen digitaalisesta liiketoiminnasta, innovaatioista ja yrittäjyydestä. Avaruusliiketoiminta voi kuulostaa aluksi hyvin erikoistuneelta alalta, mutta monet sen taustalla olevista tutkimuskysymyksistä ovat tuttuja: Miten uusia markkinoita luodaan? Miten yritykset kehittävät innovatiivisia liiketoimintamalleja? Miten digitaaliset teknologiat muokkaavat toimialoja? Ja miten yritykset kaupallistavat ja skaalaavat uusia teknologioita?

Indonesia on näiden kysymysten tarkasteluun kiinnostava ympäristö. Suurena ja nopeasti kehittyvänä digitaalisena taloutena se tarjoaa lukuisia mahdollisia käyttökohteita satelliittidatalle ja muille avaruuteen perustuville palveluille. Siksi se on kiinnostava paikka tutkia, miten avaruusalalla kehitetyt teknologiat voivat luoda arvoa kaukana avaruusteollisuuden itsensä ulkopuolella.

Keskustelut johtivat myös konkreettisiin jatkoyhteistyön mahdollisuuksiin. Vierailun jälkeen minut kutsuttiin pitämään kesällä verkkoesitelmä President Universityssä järjestettyyn AIABI/IMABI-konferenssiin. Esityksen aihe oli ”From Space Data to Business Intelligence: How AI is Transforming Sustainable Business.” Tämä havainnollistaa kansainvälisten tutkimusvierailujen hyötyä: neuvottelupöydässä alkaneet keskustelut voivat kasvaa uusiksi akateemisiksi toimiksi ja pidempiaikaiseksi yhteistyöksi.

Satelliittidatasta liiketoiminta-arvoon

Kevään toistuva teema oli, ettei avaruustaloutta pidä ymmärtää pelkästään raketteina, satelliitteina tai avaruuden tutkimisena. Sen taloudellinen vaikutus syntyy yhä enemmän siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun satelliitit ovat kiertoradalla. Maan havainnointi on hyvä esimerkki. Satelliitit tuottavat valtavia määriä dataa, mutta data yksinään ei luo liiketoiminta-arvoa. Se on käsiteltävä, analysoitava ja yhdistettävä muuhun tietoon, ennen kuin se voi tukea yritysten tai yhteiskunnan päätöksentekoa.

Tekoälyn kehitys nopeuttaa tätä prosessia ja avaa uusia mahdollisuuksia muuntaa satelliittihavainnot toimintaa ohjaavaksi tiedoksi.

Liiketoiminnan ja johtamisen tutkijoille tämä nostaa esiin kiehtovia kysymyksiä. Kuka saa haltuunsa avaruusdatasta syntyvän arvon? Millaisia liiketoimintamalleja sen ympärille syntyy? Mitä toimijoita tarvitaan toimivien ekosysteemien rakentamiseen? Ja miten avaruuteen perustuvia palveluja tarjoavat yritykset kansainvälistyvät markkinoille, joiden institutionaaliset ja taloudelliset ympäristöt ovat hyvin erilaisia?

Japanissa ja Indonesiassa käydyt keskustelut vahvistivat näkemystäni, että näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää perinteisen avaruusteollisuuden rajojen ylittämistä. Avaruustalouden tutkimuksella on yhä enemmän ja enemmän yhteyksiä digitalisaation, tekoälyn, kestävyyden, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen kanssa.

Matkan lopuksi Fukuokassa

Japanin-oleskeluni viimeinen viikonloppu tarjosi jälleen tilaisuuden laajentaa avaruustalouden tutkimuksen kansainvälistä verkostoa. Osallistuin Business Finlandin Mission Fukuokaan, joka kokosi suomalaisia osallistujia yhteen Fukuokan innovaatio- ja startup-ekosysteemin toimijoiden kanssa.

Minulle tämä tarjosi mahdollisuuden luoda uusia kontakteja Japanissa ja selvittää niiden merkitystä  SpaceEconomy-tutkimukselle ja -hankkeelle. Näihin kuului yhteyksiä Kyushun yliopistoon, mikä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia tulevaan akateemiseen yhteistyöhön.

Tämä oli sopiva tapa päättää kolmen kuukauden vierailu. Tutkimusvierailuissa on luonnollisesti kyse konkreettisista tehtävistä: aineiston analysoinnista, artikkeleiden ja kirjojen kirjoittamisesta sekä tutkimusideoiden kehittämisestä. Niiden pidemmän aikavälin arvo syntyy kuitenkin usein jostakin, jota on vaikeampi mitata: ihmisten tapaamisesta, ajatusten vaihdosta ja sellaisten yhteyksien löytämisestä, joita ei välttämättä osattu ennakoida ennen vierailua.

Siltoja nousevaan avaruustalouteen

Kevättä taaksepäin katsottuna Kioto, Indonesia ja Fukuoka tarjosivat kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa SpaceEconomy-hankkeeseen. Kioto antoi aikaa ja akateemisen ympäristön keskittyä japanilaisten avaruusyritysten analysointiin ja "Space Business: The Ecosystem" -kirjan kehittämiseen.

Indonesia osoitti, miten avaruustalouden tutkimus kytkeytyy vakiintuneisiin tutkimusyhteisöihin digitaalisessa liiketoiminnassa, innovaatioissa ja yrittäjyydessä. Fukuoka puolestaan avasi uusia yhteistyö- ja hankemahdollisuuksia.

Yhdessä nämä kokemukset toivat esiin myös nousevan avaruustalouden tärkeän piirteen. Avaruusteknologiat voivat syntyä hyvin erikoistuneessa teknisessä ympäristössä, mutta niiden luoma arvo riippuu yhä enemmän yhteyksistä muihin toimialoihin, teknologioihin ja markkinoihin.

Näiden yhteyksien ymmärtäminen – ja se, miten ne kehittyvät eri maissa ja ekosysteemeissä – on yksi kysymyksistä, joita tutkimme SpaceEconomy-hankkeessa. Aasian-kevääni tarjosi sekä uutta aineistoa tähän kysymykseen vastaamiseen että, ehkä vielä tärkeämpää, monia uusia kysymyksiä ja yhteyksiä, joita voi viedä eteenpäin.