Väitöstutkimus: avaruustalous kasvaa, mutta voisi kasvaa nopeamminkin
Eilen (maanantaina 20. huhtikuuta 2026) oli Business Finlandin tiloissa jälleen Space Business Forum, suomalaisen avaruusalan toimijoiden noin joka toinen kuukausi pidettävä kokoontuminen.
Ohjelmassa on ajankohtaisten asioiden, kuten esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön tarjouspyyntöjen esittelyjen lisäksi kiinnostavia puheenvuoroja. Eräs tämäkertaisista oli projektimme kannalta hyvin kiinnostava: avaruustaloudesta Vaasan yliopistossa vast'ikään väitellyt Mikko Punnala kertoi pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisestä avaruustaloudessa.
Hänen keskeinen viestinsä oli se, että vaikka avaruustalous tuntuu kasvavan ja kehittyvän nopeasti, on meno vain kiihtymässä.
Keskeisin tarkastelukulma on kolmen voiman vuorovaikutus: avaruustalous, avaruusteknologia ja geopoliittinen ympäristö. Nämä eivät kehity erillään, vaan niiden yhdentyminen määrittää sekä mahdollisuudet että rajoitteet avaruusalalla toimiville yrityksille.
Aiemmin jo selvästi näkyvissä olleet trendit ovat toteutuneet odotettua nopeammin ja voimakkaammin. Esimerkiksi matalalalla kiertoradalla olevat satelliittikonstellaatiot, datavetoiset palvelut sekä paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalvelut (PNT) oituskyvykkyyksien (PNT) monipuolistuminen ovat nyt osa operatiivista todellisuutta, eivät enää tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Yritystasolla menestystä muovaavat kolme toisiinsa kytkeytyvää tekijää. Institutionaalinen ketteryys määrittää, kuinka hyvin yritykset sopeutuvat nopeisiin muutoksiin. Sääntelyn kanssa linjassa toimiminen on tärkeää, kuten myös osallistuminen laajemmin avaruusekosysteemin toimintan – se auttaa saamaan rahoitusta, kumppaneita ja uskottavuutta.
Kiinnostavaa alan toiminnassa on myös se, että perinteisen avaruusalan toimijoiden sekä avaruudesta hyötyvien toimialojen välillä on edelleen selkeä kuilu. Monet yritykset eivät tunnista kuuluvansa avaruustoimintaan ja avaruustekniikkaan tukeutuvaan arvoketjuun, mikä haittaa alan kehitystä.
Syynä ovat yleensä yritysten hallitukset ja johtoryhmät, joiden ymmärrys avaruustaloudesta on varsin epätasaista. Kun johto tunnistaa avaruuden mahdollistavana infrastruktuurina, avaruuspohjaiset kyvykkyydet voidaan integroida olemassa oleviin liiketoimintamalleihin. Tämä pätee erityisesti ja esimerkiksi PNT-palveluihin, tietoliikenteeseen ja datavetoiseen päätöksentekoon.
Mikko Punnalan väitös liittyy suoraan SpacEconomy-hankkeeseen, jonka partneri Vaasan yliopistokin on. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään hankkeessa monin eri tavoin.
Väitöstutkimus on luettavissa ilmaiseksi täällä:
Internationalising in the Space Economy : Ecosystems, Institutions, and the Strategic Behaviour of Small and Medium-Sized Enterprises in the New Space Economy
