Skip to main content

Uusi Meteosat-13 näkee myrksyt ja matalapaineet neliulotteisesti

Meteosat-13:n tuottama kuva

Eurooppalaisten Meteosat-satelliittien kolmas sukupolvi on astumassa käyttöön. Meteosat Third Generation (MTG) -hanke alkoi jo 2000-luvun alussa uuden satelliitin tarpeiden kartoittamisella, ja lopputuloksena päätettiin tehdä yhden satelliitin sijaan kaksi erilaista: kuvantava ja luotaava satelliitti. Ne saivat nimet MTG-I ja MTG-S, ja niiden konkreettinen suunnittelu alkoi vuonna 2010. 

Siinä missä aiemmat Meteosatit olivat sylinterimäisiä ja pyörivät akselinsa ympäri joka kierroksella Maata kuvaten, tehtiin kolmannen sukupolven satelliiteista kolmiakselistabiloituja. Ne pystyvät katsomaan kameroillaan ja mittalaitteillaan koko ajan kohti maapalloa. 

Kaksi satelliittia siksi, että meteorologit halusivat kuvien lisäksi tarkkoja luotaustietoja. Tekniikka on mennyt eteenpäin niin huimasti, että uudenlaisella luotaavalla havaintolaitteella pystytään muodostamaan kolmiulotteinen kuva ilmakehästä. Kun mukaan otetaan vielä aikaulottuvuus, toisiaan lyhyen ajan välein seuraavat havainnot, saadaan neliulotteinen käsitys siitä, mikä on lämpötila, kosteus ja hivenkaasujen määrä kussakin korkeudessa.

Ensimmäinen satelliitti, MTG-I1, laukaistiin joulukuussa 2022. Kun se tuli käyttöönottovaiheen jälkeen normaalikäyttöön joulukuussa 2024, sai se nimen Meteosat-12. Luotainlaitteistolla varustettu MTG-S1 (I tarkoittaa kuvantavaa eli imager ja S tarkoittaa luotaavaa eli sounder) laukaistiin puolestaan avaruuteen heinäkuussa 2025, ja kun se astui tänään virallisesti palvelukseen, ristittiin se uudelleen Meteosat-13:ksi.

Tässä välissä ennätettiin jo laukaisemaan toinen kuvantava satelliitti, MTG-I2, avaruuteen 27. elokuuta 2026. Kolmikko tulee työskentelemään yhdessä ja tuottamaan tarkkoja tietoja Maasta 2,5 minuutin välein.

Meteosatit avaruudessa

 

Meteosat-13:n ilmakehää luotaava mittalaite on ensimmäinen laatuaan eurooppalaisessa satelliitissa ja eräs harvoista maailmassa. Se tuottaa puolen tunnin välein yksityiskohtaisen kuvan ilmakehästä ennen kaikkea Euroopan päällä. Luotauksen tuottamat kosteus- ja lämpötila-arvot ovat tärkeitä sään ennustamisessa käytettäville malleille, ja sen avulla voidaan myös seurata reaaliajassa paremmin voimakkaiden ja mahdollisesti vaarallisten sääilmiöiden kehittymistä.

Lisäksi laite havaitsee muun muassa otsonia, pölyä ja tulivuorista tulevaa tuhkaa.

Yhdessä Meteosat-12:n ja ensi vuonna riveihin astuvan MTG-I2:n (tuleva Meteosat-14) kameran ja salamakameran avulla voidaan myrskyjä seurata varhaisista merkeistä aina niiden täyteen intensiteettiin saakka. Tämä auttaa suojelemaan ihmisiä ja infrastruktuuria.

Uusi infrapuna-alueella toimiva luotain toimii samalla periaatteella kuin lämpökamera. Instrumentti mittaa samanaikaisesti lähes 2 000 infrapuna-aallonpituutta, joita analysoimalla saadaan tietoja eri korkeuksilta ja ilmakehän eri ainesosista.

MTG-I1 puhdastilassa

 

Meteosat Third Generation on monimutkaisin koskaan rakennettu eurooppalainen havainnointijärjestelmä sään ja ilmaston havaitsemista varten. Kuvassa ylhäällä on MTG-I1 eli nykyinen Meteosat-12. S-satelliitit ovat ulkoisesti hyvin samanlaisia.

Satelliitit ovat EUMETSATin ja ESA:n kehittämiä ja ne on rakentanut Thales Alenia Spacen johtama konsortio. Saksalainen OHB on vastannut luotaavan mittalaitteen tekemisestä. Satelliitteja operoi EUMETSAT.

Meteosat-13:ssa on mukana myös Euroopan unionin Copernicus-ohjelmaa ilmanlaatutietoa tuottava Sentinel-4 -mittalaite.