Skip to main content

SpacEconomy Sodankylässä FMI-ESA Supersite -tilaisuudessa

Suurin osa tilaisuuden osanottajista ryhmäkuvassa Polaria-rakennuksen edessä

Suomessa on avaruuskeskus: Sodankylässä, tukevasti napapiirin pohjoispuolella, sijaitsee Tähtelän observatorioalue, missä Oulun yliopiston alainen Sodankylän Geofysikaalinen Observatorio ja Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus tekevät tutkimusta ja mittauksia jotka liittyvät avaruuteen ja avaruustekniikkaan. Ilmatieteen laitos ottaa myös vastaan tietoja satelliiteilta ja validoi kaukokartoitussatelliittien lähettämiä havaintoja – sekä tietysti tekee säähavaintoja.

Sodankylässä on tehty havaintoja jo 1800-luvun puolivälistä alkaen, ja paikka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, ei vain historiansa vuoksi, vaan paikalla olevan massiivisen mittauskapasiteetin sekä kokemuksen.

Euroopan avaruusjärjestö onkin valinnut Arktisen avaruuskeskuksen ensimmäiseksi "Supersite" -paikakseen; virallisesti kyseessä on ESAn rahoittama satelliittien kalibrointi- ja validointikeskus, ESA–FMI Arctic-Boreal Earth Science, Calibration and Validation Supersite, jonka toiminta siirtyy nyt huhtikuussa 2026 operationaaliseen vaiheeseen.

Tämän vuoksi keskuksen toimintaan osallistuvat tutkijat ja avaruusalan yhtiöt kokoontuivat 21.-22. huhtikuuta Sodankylään keskustelemaan tulevasta, tutustumaan paikkaan sekä tapaamaan toisiaan. Vaikka Arktisessa avaruuskeskuksessa on jo paljon tekniikkaa ja osaamista, Supersite tarvitsee yhtiöitä ja heidän palvelujaan toimintaansa. 

Havaintotorni

 

Nyt toiminnan käynnistämisvaiheessa mukana ovat CGI, Harp Technologies, Gofore, Kelluu, Kuva Space ja Vaisala, joiden tekniikkaa ja osaamista käytetään havaintojen tekemiseen sekä kerättyjen tietojen hallintaan.

Mukana tilaisuudessa oli myös mahdollisia uusia yhteistyöpartnereita – kaikkiaan 12 yritystä, joiden palveluita keskus joko jo käyttää tai voisi käyttää vastaisuudessa.

"Supersiten tärkein tehtävä on tehdä tarkkoja mittauksia muun muassa pohjoisen metsäympäristöstä, lumesta ja hydrologiasta, kasvihuonekaasuista ja ilman koostumuksesta normaalien säähavaintotietojen lisäksi", toteaa keskuksen tieteellinen johtaja Hannakaisa Lindqvist.

"Kun näitä tietoja verrataan satelliittien mittaukseen, voidaan avaruudesta tehtyjen havaintojen tarkkuus voidaan varmentaa ja säätää vastaamaan todellisia arvoja."

Keskus tekee myös validointiin liittyvää tutkimusta sekä tarjoaa logistiikan erityisille mittauskampanjoille ja havaintotekniikan kehittämiselle.

Paikalla olevan ESAn maavalidointiohjelmien päällikön Malcolm Davidsonin mukaan Sodankylä on maailman paras paikka tälliselle toiminnalle, kun otetaan huomioon havaintojen laajuus, mittaustietojen historiallinen kattavuus sekä paikalla oleva infrastruktuuri.

Davidson Pulliainen Lindqvist

 

Tilaisuudessa myös edistettiin suomalaisen avaruustalouden kehittymistä. Avaruustaloudella tarkoitetaan kaikkea taloudellista toimintaa, joka liittyy avaruuteen – sekä suoraan että epäsuorasti. Se ei ole siis vain satelliittien tekemistä ja rakettien laukaisua, vaan suurimmalta osin yritystoimintaa, palveluja ja teknologiaa, jotka hyödyntävät avaruutta tai liittyvät siihen.

Tilaisuuden yksi järjestäjistä olikin SpacEconomy, joka pyrkii edistämään avaruustalouden kehittymistä Suomessa. 

Ohjelma näkee, että Suomessa – siis myös Lapissa – on paljon mahdollisuuksia avaruustalouden kehittämiselle, sillä maailmanlaajuisesti avaruustoiminta sekä siihen liittyvien palveluiden määrä kasvaa nopeasti ja arkiset alueet ovat nousseet viime aikoina strategisesti tärkeiksi.

Jo nyt avaruus on huomaamaton, mutta läpi yhteiskunnan sekä sen toimintojen vaikuttava toimiala; jos esimerkiksi satelliittinavigointi, siihen liittyvä ajanmääritys, satelliittitietoliikenne tai monenlaiset Maan havainnointia hyödyntävät palvelut häiriintyisivät, olisi sillä suoria vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.

Ilmatieteen laitoksen Arktisella avaruuskeskuksella on tässäkin olennainen osa, sillä Sodankylässä otetaan vastaan tietoja ja kuvia yli lentäviltä satelliiteilta noin 70 kertaa vuorokaudessa. Mukana on myös esimerkiksi tietoja pohjanlahden jäätilanteesta - miltei reaaliaikaisten kuvien avulla laivat voivat valita nopeimman ja taloudellisimman reitin.

Kaksi satelliittiantennia