SpacEconomy jälleen esillä kansainvälisesti
SpacEconomy on ollut taas liikeellä oikein ulkomailla.
Ensin koordinaattorimme Heidi Kuusniemi osallistui 28.4. Wienissä satelliittinavigoinnin suureen Eurooppalaiseen navigaatiokokoukseen ENC2026, missä oli paikalla noin 450 osanottajaa 35 eri maasta ja paikannuksen, navigoinnin ja ajanmäärityksen ajankohtaisia asioita puitiin viidessä eri kokouslinjassa. Plus posterit, näyttely ja henkilökohtaiset tapaamiset. Heidi piti paikalla keynote-esitelmän (Multi-layered, multi-technology PNT) ja luonnollisesti otti hankkeemmekin esiin.
Kiinnostavaa kokouksessa oli myös se, että kireästä kansainvälisestä tilanteesta huolimatta kaikki maailman valtiot – paitsi Venäjä, joka ei ole osallistunut yhteistyöhön myöskään ennen hyökkäystään Ukrainaan – olivat mukana ja koordinoivat toimiaan.
Kokouksen ohjelma ja tunnelmia on sen nettisivuilla: https://lnkd.in/deWNksPR
Heti Wienin kokouksen jälkeen Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta oli paneelikeskustelussa Amsterdamissa pidetyssä Geospatial Conference & Tech Show-tapahtumassa. Teemana oli tänä vuonna ”Sovereignty, Economy & Society” ja Hannun paneelissa teemana oli ”Diagnosing Structural Vulnerabilities in the Global Geodesy Domain”.
Hannu muistuttaa Amsterdamista lähettämässään viestissä, että geodesia on tiede, joka mittaa Maan asentoa, muotoa ja painovoimakenttää.
”Geodesia on perusta, jonka päälle lähes koko digitaalinen ja avaruuteen nojaava yhteiskunta rakentuu. Geodeettiseen arvoketjuun kuuluvat maa-asemat, datan analyysit ja geodeettiset tuotteet. Näitä tuotteita ovat mm. maailmanlaajuiset koordinaatistot ja Maan asento avaruudessa (satelliittien alla). Kaikki satelliitit (paikannus, navigointi, sää, viestintä, Maan havainnointi) käyttävät tätä tietoa toimiakseen oikein. Haasteena on, että tätä perustaa ei hoideta sen kriittisyyden mukaisesti.”
Ongelmana on se, että lähes kaikkia tärkeitä maa-asemia operoivat yliopistot ja tutkimuslaitokset omalla kansallisella rahoituksella.
”Rahaa ei investoida riittävästi, järjestelmät ovat haavoittuvia ja kokonaisuutta kehitetään hajanaisesti. Myös teollisuus on heikosti mukana, koska vastuut ja hyödyt ovat epäselviä. Seuraukset voivat olla vakavia.”
”Jos geodesia pettää, satelliittien paikkatieto vääristyy, paikannus heikkenee, dataketjut katkeilevat ja kriittiset palvelut kärsivät. Tämä ei ole akateeminen ongelma, vaan riski koko digitaaliselle infrastruktuurille, avaruustoiminnalle ja yhteiskunnan toimintavarmuudelle.”
Amsterdamin tilaisuuden tavoitteena oli tehdä näkyväksi, miksi geodesia on koko yhteiskunnan kannalta kriittistä, tunnistaa sitä uhkaavat heikkoudet ja saada julkinen sektori, teollisuus ja tutkimus tekemään yhdessä töitä kestävän ja luotettavan geodesian toimitusketjun varmistamiseksi.
Suomessa asia on hoidettu hyvin ja Maanmittauslaitos – joka on yksi SpacEconomy -hankkeen tärkeistä partnereista - on modernisoinut Metsähovin Geodeettisen tutkimusaseman, joka tuotti ensimmäiset havainnot geodesian toimitusketjuun jo 1970 luvulla.