SpacEconomy -hankkeen sidosryhmäkirje 2/2026

Tässä tulee hankkeemme toinen uutiskirje, sopivasti juuri koko konsortiomme toisen tapaamisen jälkeen ja ennen pian alkavaa kesäloma-aikaa. 

Olimme maanantaina 25. toukokuuta Turun yliopiston tiloissa keskustelemassa siitä, mitä on saatu aikaan, kuten siitäkin, mitä on tulossa.

Varmasti konkreettisin saavutuksemme on ristiinopiskelusopimus partneriemme ja muidenkin välillä. Tämä lisää huomattavasti opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia avaruustoiminnan ja -talouden eri alueista kätevästi ja joustavasti.

Olemme olleet myös hyvin esillä mediassa sekä päättäjien keskuudessa. Monet parnerimme ovat tunteneet toisensa varsin hyvin jo ennen hankkeemme alkua, mutta etenkin taloustieteilijöiden ottaminen mukaan aiemmin hyvin tekniseen ja avaruustieteelliseen piiriimme on ollut kiinnostavaa.

Kaikki työpaketit ovat jo käynnissä ja niissä selvitetään, miten voisimme hyödyntää avaruutta Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Verkkosivuillamme ja LinkedIn-ryhmässämme on paljon postauksia tekemisistämme ja avaruusalan uutisista, mutta tässä muutamia nostoja alkuvuoden aikana tapahtuneesta.

MAALISKUUSSA: Kansalaistutkimuspaneeli pohti avaruustaloutta

Turun yliopiston Kansalaistutkimuspaneeli kutsuttiin SpacEconomy-hankkeen pyynnöstä miettimään avaruusalaa maanantaina 23. maaliskuuta. Osanottajat, enemmän tai vähemmän "tavalliset kansalaiset" kertoivat mitä tietävät avaruustaloudesta, miten he saavat avaruusalan tapahtumista tietoa ja kuinka he toivoisivat saavansa sitä vastaisuudessa. Tulokset auttavat ennen kaikkea hankkeemme viestinnässä, avaruussovellusten selittämisessä ja suomalaisen avaruusalan tunnetuksi tekemisessä.

Lue lisää Kansalaispaneelista avaruusasioiden parissa nettisivuiltamme

HUHTIKUUSSA: Sodankylään ensimmäinen ESA:n Supersite ja SpacEconomyn yritystapaaminen

Sodankylässä, Tähtelän observatorioalueella, toimivat Ilmatieteen laitoksen Arktinen avaruuskeskus sekä Oulun yliopiston Sodankylän geofysikaalinen observatorio, joissa tutkitaan avaruutta, tehdään mittauksia ja vastaanotetaan satelliittidataa. 

Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Arktisen avaruuskeskuksen ensimmäiseksi Supersite-kohteekseen, jossa satelliittien mittauksia kalibroidaan ja validoidaan.

Keskuksen keskeinen tehtävä on mitata esimerkiksi metsiä, lunta, vesistöjä, kasvihuonekaasuja ja ilmakehän koostumusta sekä verrata tuloksia satelliittihavaintoihin, jotta niiden tarkkuus voidaan varmistaa.

Uuden keskuksen toiminnan käyttöönottotapahtumassa oli mukana lukuisia alan tutkijoita ja keskuksen toimintaan osallistuvien yritysten edustajia. Tapahtumassa edistettiin myös avaruustalouden kehittymistä Suomessa ja siksi myös SpacEconomy-hanke oli mukana järjestelyissä.

Lue artikkeli nettisivuillamme

TOUKOKUUSSA: Launch into Space toi Tampereella yhteen avaruusalan osaajia

Tampereen yliopiston ja SpaceEconomy-hankkeen järjestämä Launch into Space -tapahtuma kokosi 13.5. Kampusareenalle suuren joukon tutkijoita, yrityksiä ja opiskelijoita. Kasvaneen kiinnostuksen myötä alun perin pieneksi suunniteltu tilaisuus laajeni merkittäväksi verkostoitumispäiväksi.

Ohjelmassa kuultiin ajankohtaisia näkökulmia avaruustutkimuksesta ja -liiketoiminnasta. 

Yritysnäkökulmaa toivat mm. ICEYE, Beyond Gravity ja Northbase. Business Tampereen Harri Ojala puolestaan nosti esiin avaruustalouden kasvupotentiaalin alueella.

Erityistä kiinnostusta herätti "sisunautti", Nasan ex-astronautti Timothy Kopra, joka muistutti, että avaruusala tarvitsee monialaista osaamista.

Vilkas verkostoitumis- ja posteriosuus osoitti, että Tampereella on vahva tahtotila kehittää avaruusalan yhteistyötä.

Lue lisää nettisivuiltamme

TOUKOKUUSSA: Ilmatieteen laitoksen Emission Observatory mukana Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -listalla

Ilmatieteen laitoksen Emission Observatory -alusta on erinomainen esimerkki siitä, kuinka satelliittihavaintojen ajantasaista ympäristötietoa tuodaan helposti ymmärrettävään, saavutettavaan muotoon.

Palvelun avulla voidaan seurata esimerkiksi ilmanlaatua, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja luonnonvarojen käyttöä. Avoimuutensa ansiosta se mahdollistaa myös uusien aineistojen ja sovellusten integroinnin.

Emission Observatory edistää tieteen hyödyntämistä ja tukee kestävää kehitystä niin tutkimuksessa kuin päätöksenteossa. Sitä on sovellettu jo esimerkiksi yrityksen vastuullisuusraportintiin. Emission Observatory toteutetiin osana Suomen Akatemian Proof of Concept 2023 rahoitusta, ja sen ylläpitoa ja päivittämistä jatketaan SpacEconomy hankkeessa. Se valittiin mukaan Sitran Datatalouden kiinnostavimmat -listalle 28.5.2026.

Olimme mukana myös Tukholmassa 15. ja 16. huhtikuuta pidetyssä ESA BIC Nordic & Baltic -tapahtumassa haistelemassa avaruustalouden tuulia naapurimaissamme.

Poimintoja viimeaikaisita julkaisuista

SpacEconomyn partnerit ahkeroivat myös muualla kuin SpacEconomy -hankkeessa. Siitä ovat todisteena mm. seuraavat julkaisut.

IMR Pressin julkaisemassa artikkelissa Stakeholders’ Influence in Shaping Sustainability Practices for Nordic Space SMEs Vaasan yliopiston tutkijat Sadia Tangem, Eldrige de Melo ja Arto Ojala tarkastelivat, miten Pohjoismaiden avaruusalan pk-yritykset huomioivat kestävyyden toiminnassaan ja miten eri sidosryhmät vaikuttavat tähän.

Selvityksen mukaan ulkoiset paineet – kuten sääntely, yhteiskunnan odotukset ja kansainvälinen yhteistyö – ohjaavat yritysten strategisia valintoja ja innovaatioita. Tutkimus korostaa satelliittien kaksoisroolia: ne tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta samalla niiden käyttöön liittyy haasteita Maan matalan kiertoradan kestävyyden kannalta.

Artikkeli tarjoaa yrityksille käytännön viitekehyksen, jonka avulla ne voivat suunnitella ja toteuttaa kestäviä avaruusratkaisuja huomioiden sekä loppukäyttäjien tarpeet että globaalin markkinaympäristön vaatimukset.

Suomen Ilmatieteen laitoksen tutkijat Henrik Virta, Janne Hakkarainen, Iolanda Ialongo, Johanna Tamminen, Marianne Girard, Berend J Schuit ja Joannes D Maasakkersovat puolestaan tarkastelleet satelliittien avulla tehtävää metaanipäästöjen mittaamista Etelä-Afrikassa sijaitsevassa Secundan synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksessa. Tulokset osoittavat, että eri satelliittijärjestelmät tuottavat hieman erilaisia päästöarvioita, mutta ne ovat silti samansuuntaisia yrityksen itse raportoimien lukujen kanssa.

Tutkimus korostaa, että satelliittihavainnot ovat tehokas tapa seurata ja varmentaa päästöjä, ja että yhdistämällä eri resoluution dataa voidaan saada tarkempi kuva päästöistä sekä koko laitoksen että yksittäisten päästölähteiden tasolla. 

Tämän artikkelin Monitoring Persistent Methane Emissions from the Secunda CTL Synthetic Fuel Plant Using Satellite Observations julkaisija on ACS Publications.

Mielenkiintoisia tapahtumia tulossa

Kesän alkua odotellessa muistutamme, että kesän aikana ja sen jälkeenkin on tulossa mielenkiintoisia tapahtumia, joissa SpacEconomy-hanke on mukana. 

Meidät tapaa esimerkiksi Porin SuomiAreenassaperjantaina 26. kesäkuuta klo 13-16 Raatihuoneenaukiolla olevassa avaruustapahtumassa sekä elokuun toisella viikolla Vaasassa Wasa Future Festivalilla. 

Osallistumme myös syyskuussa Strategisen tutkimusneuvoston WELEC-ohjelman Strategic research programs biennial conferenceen.

Vielä toukokuussa on mahdollista osallistua saman alan SPACE4CITIES-hankkeen webinaareihin.

Rentouttavaa kesää kaikille!