Nasa täsmensi uusia kuusuunnitelmiaan – tarjolla mahdollisuuksia kenties Suomellekin

Artemis II -lento huhtikuussa oli ensimmäinen kerta yli 50 vuoteen, kun ihmiset kävivät Kuun luona. Nasalle ja Yhdysvalloille se oli myös uusi alku, kun se tavoittelee ensimmäistä astronauttien laskeutumista Kuun pinnalle sitten Apollo-lentojsen. Jos kaikki sujuu hyvin, saattaisivat astronautit olla Kuussa vuonna 2028.

Ennen huhtikuista kuulentoa, Nasa linjasi kuulentosuunnitelmiaan. Se kertoi muun muassa lentojen uudelleenjärjestelystä (mm. Artemis III on koelento Maata kiertävällä radalla ja vasta Artemis IV koettaa laskeutua Kuuhun) ja siitä, että ydinenergia otetaan käyttöön lennoilla kohti Marsia.

Nyt toukukuun 26. päivänä Nasa tarkensi edelleen suunnitelmiaan Kuun suhteen. Onnistuneen Artemis II -lennon jälkeen kiinnostus Kuuta kohtaan on lisääntynyt, kuten myös käynnissä oleva kilpailu Kiinan kanssa on tullut selvästi esiin. 

Ellei Yhdysvalloissa kiirehditä, ovat todennäköisesti kiinalaiset avaruuslentäjät, taikonautit, ennen amerikkalaisia Kuun pinnalla. Kiina on kehittänyt avaruuslentokykyjään ja rakentanut jo kuualuksiakin kaikessa hiljaisuudessa, määrätietoisesti jo vuosien ajan.

Nasan hallintojohtaja Jared Isaacman viittasikin tilaisuudessa selvästi tähän geopoliittiseen kilpailuun, missä kyse ei ole Apollo-aikaiseen avaruuskilpailuun verrattuna vain maineesta ja kunniasta, vaan myös jalansijan saamisesta Kuussa – etenkin sen tärkeillä ja varsin pienillä kiinnostavilla alueilla etelänavan tienoilla. 

Siellä on todennäköisesti pinnan alla vesijäätä, jota voidaan käyttää hapen ja polttoaineen tekemiseen. Etelänavan alueen korkeilla vuorilla on myös paikkoja, missä Aurinko on näkyvissä myös lähes jatkuvasti.

Isaacman totesi, että tukikohdan perustaminen auttaa turvaamaan Yhdysvaltain etuja, mutta hän myös lupasi maansa pitävän kiinni Kuun käyttöä säätelevästä YK:n ns. ulkoavaruussopimuksesta. Tähän liittyvä, sopimusta uudelleen tulkitseva Nasa-vetoinen Artemis Accords -kumppaniverkosto on olennainen osa tätä uutta strategiaa. 

Suomi on yksi Artemis-sopimuksen allekirjoittajamaista.

Miljardi dollaria Kuussa olevien tukikohtien valmisteluun

Nasan tilaisuudessa esittämät suunnitelmat ovat lähinnä olemassa olevien hankkeiden vahvistamista, mutta tavoitteeksi asetettiin nyt konkreettisesti ihmisten läsnäolo Kuun etelänavan alueella vuoteen 2029 mennessä. Tämä tapahtuu ensin robottilaskeutujin ja sen jälkeen miehitetyin lennoin.

Todennäköisesti ensimmäinen laskeutuminen Kuun pinnalle tehdään lähemmäksi päiväntasaajaa, koska se on turvallisempaa, mutta seuraavilla lennoilla tähtäimeksi tulee tämä vuoristoinen ja rosoinen Kuun kolkka.

Päärän saavuttamiseksi Nasa julkisti useita sopimuksia avaruusyhtiöiden kanssa, joille on luvassa lähes miljardin dollarin edestä tilauksia.

Kaksi yhtiötä, Venturi Astrolab ja Lunar Outpost saavat kumpikin noin 220 miljoonan dollarin sopimuksen kuukulkijoiden, Lunar Terrain Vehicle (LTV) -ajoneuvojen kehittämiseen. Ne pystyvät liikkumaan itsestään sekä astronauttien ohjaamine. Kulkijoiden on tarkoitus kestää Kuun pinnalla toimintakykyisinä jopa 10 vuotta.

Näitä on kehitetty jo jonkin aikaa. Astrolabin FLEX tosin saa nyt uuden nimen, Crewed Lunar Vehicle (CLV-1), ja Lunar Outpost -yhtiön aiemmin Eaglena tunnettu ajoneuvo on nyt Pegasus.

Nämä toimitetaan Kuun pinnalle Blue Originin Blue Moon Mark 1 -laskeutujilla. Kummastakin toimituksesta Jeff Bezosin avaruusyhtiö saa noin 234 miljoonaa dollaria. Tavoitteena on toimittaa kulkijat Kuuhun etukäteen noin kahden kilometrin päähän paikoista, minne astronauttien on tarkoitus laskeutua.

Kulkijoidensa avulla astronauttien on mahdollista liikkua ensi alkuun noin 10 kilometrin säteellä. Myöhemmin he voivat etääntyä jopa 400 kilometrin päähän.

Blue Origin on tekemässä myös laskeutuaa astronauteille, samoin kuin SpaceX. Kummatkin näistä ovat myöhässä aikataulustaan, mutta yhtiöt ovat luvanneet Nasalle kiirehtiä toimiaan. Samalla astronauttien käyttämien avaruuspukujenkin toimitus on myöhästymässä. Tästä vastaava Axiom on myös luvannut laittaa vauhtia hankkeeseen.

Toinen ilmoitettu uutuus on MoonFall -teknologiademonstraatio.

Firefly Aerospace sai 75 miljoonan dollarin sopimuksen Elytra Dark -laskeutujan lähettämiseksi Kuuhin vuonna 2028. Se vie mukanaan hyppiviä pieniä aluksia, jotka voisivat parveilla lasketujan ympärillä noin yhden Kuun päivän ajan (kaksi Maan viikkoa) ympäristöään kuvaten ja tutkien. Tarkoituksena on kartoittaa tarkasti paikkoja, minne astronautit laskeutuisivat.

Jo aiempien sopimusten puitteissa tänä vuonna on tapahtumassa jo kolme Nasan tilaamaan kuulentoa: jos kaikki sujuu hyvin, lentävät Blue Originin Blue Moon Mk.1, Astroboticin Griffin-1 ja Intuitive Machinesin IM-3 vielä nyt loppuvuonna 2026.

Nasan tavoitteena on aloittaa järjestelmällisesti Kuuhun infrastruktuurin rakentamista ja tavoitteena on ainakin väliaikaisesti asuttu kuuasema viimeistään vuonna 2032.

Se, mikä rooli kansainvälisillä partnereilla tulee olemaan tässä, on toistaiseksi avoinna. Todennäköisesti Kansainvälisen avaruusaseman ja (nyttemmin peruutetun) Lunar Gatewayn kaltainen kuvio ei kuitenkaan ole nyt näkyvissä, vaan Nasa tekee ennemminkin kohdennettuja yhteistyösopimuksia eri maiden välillä.

Suomella on ollut pieni osuus kuulennoissa jo tähän mennessä: turkulaisen ASRO:n säteilyilmaisimet olivat mukana Artemis I -lennolla ja yhtiö oli toimittamassa niitä myös Lunar Gateway -asemalle. Kenties niitä voitaisiin käyttää nyt tulevilla kuuasemilla. 

Myös Solar Foods -yhtiön ruokaratkaisut sopisivat erinomaisesti kuulennoille.