Kolme kiinnostavaa laukaisua (ja neljäskin)
Tähän mennessä vuonna 2026 on laukaistu avaruuteen 103 kantorakettia, eli noin viisi viikossa. Lennot avaruuteen ovat siis lähes jokapäiväisiä.
Myös suomalaissatelliittien laukaisut ovat tulleet tavallisiksi: uusia ICEYEn satelliitteja laukaistiin juuri menneenä viikonloppuna Falcon 9 -raketilla.
Arkirutiinin sekaan mahtuu kuitenkin tavallista merkittävämpiä lentoja.
Kenties odotetuin viimeaikaisista laukaisuista oli Blue Origin -yhtiön uuden New Glenn -kantoraketin kolmas lento 19. huhtikuuta. New Glenn on osittain uudelleenkäytettävä, raskas kantoraketti, josta odotetaan kilpailijaa SpaceX:n raketeille. Sen ensimmäinen vaihe laskeutuu lentonsa jälkeen Atlantissa olevalle lavetille Falcon 9 -rakettien ensimmäisten vaiheiden tapaan ja ne voidaan käyttää uudelleen.
Tällä lennolla käytettiinkin uudelleen edellisellä lennolla takaisin palannutta vaihetta, ja tämä onnistuikin erinomaisesti. Vaihe toimi ja laskeutui yhtiön "Jacklyn" -nimisen laskeutumislavetin päälle. Ensimmäisellä koelennolla tammikuussa 2025 tämä ei onnistunut, mutta toisella lennolla marraskuussa 2025 laskeutuminen onnistui.
Nyt lennon tarkoituksena oli AST SpaceMobile -yhtiön suuri tietoliikennesatelliitti BlueBird 7, mutta New Glenn ei onnistunut lopulta viemään sitä halutulle radalle. Onnistuneesta laukaisusta ja laskeutumisesta huolimatta raketin toisen vaiheen toinen kahdesta moottorista ei toiminut suunnitellulla tavalla, minkä seurauksena satelliitti jäi liian matalalle kiertoradalle. Se ei pystynyt jatkamaan korkeammalle omilla heikkotehoisemmilla moottoreillaan, vaan putosi noin vuorokautta myöhemmin ilmakehään ja tuhoutui siinä.
Lento luokitellaankin siksi epäonnistuneeksi, eikä New Glenn voi tehdä uusia laukaisuita ennen kuin vikaan on löytynyt syy ja se on korjattu. Blue Origin oli suunnitellut tälle vuodelle jopa yli 12 laukaisua, mutta tämä ei tule nyt toteutumaan.
Tämä saattaa vaikuttaa myös Yhdysvaltain Artemis-ohjelmaan ja astronauttien palaamiseen Kuun pinnalle, sillä New Glennin oli tarkoitus laukaista syyskuussa oman kuualuksensa koeversion testilennolle Kuuhun. Kyseessä olisi ollut miehittämätön Blue Moon MK1 -laskeutuja, joka on pienempi ja yksinkertaisempi kuin lopullinen astronauttien käyttöön tarkoitettu laskeutuja, mutta jonka tehtävänä oli testata Blue Originin lento- ja laskeutumistekniikkaa.
New Glennin näyttävä lento on katsottavissa netissä.
Seuraava tärkeä lento oli Ariane 6:n kaikkiaan jo seitsemäs lento, joka oli samalla eurooppalaisraketin raskaamman Ariane 64 -version toinen lento. Tämä nimeltään VA268 ollut laukaisu tapahtui 30. huhtikuuta Kouroun avaruuskeskuksesta ja se vei onnistuneesti avaruuteen 32 Amazonin Amazon Leo -satelliittia.
Lento oli paitsi tärkeä Ariane 6:lle ja Euroopan riippumattomalle kyvylle laukaista satelliitteja avaruuteen, niin myös Amazonille, jonka täytyy saada Yhdysvaltain radiotaajuusviranomaisen FCC:n lupaehtojen mukaan haluamansa 1618 satelliittia taivaalle heinäkuun 2028 loppuun mennessä.
Yhtiö on tilannut laukaisuita Arianespacen lisäksi amerikkalaisilta ULA-yhtiöltä ja SpaceX:ltä, minkä lisäksi se aikoi käyttää Amazonin yhtiöryppääseen kuuluvan Blue Originin – siis "omaa" – New Glenn-rakettiakin satelliittien lähettämiseen.
ULA:n Vulcan-raketti on kuitenkin parhaillaan lentokiellossa sille tapahtuneen haverin jälkeen, ja nyt New Glenn on myös lentokiellossa. Näin ollen Amazon joutuu turvautumaan lähiaikoina Arianen ja kilpailijansa SpaceX:n palveluihin.
FCC voi myöntää lisäaikaa satelliittien lähettämiseen, kuten se on jo tehnyt kerran, mutta tilanne on Amazonin kannalta kiusallinen.
Kolmas tärkeä laukaisu oli SpaceX:n Falcon Heavyn lento 1. toukokuuta. Kyseessä oli tämän Falcon 9:n raskaan version 12. lento, ja kyydissä tällä kerralla oli ViaSat-3 F3 -tietoliikennesatelliitti, 6,5-tonninen möhkäle, joka asetetaan geostationaariradalle palvelemaan Aasian ja Tyynenmeren alueella olevia yhtiön asiakkaita.
Paitsi että Falcon Heavyn lennot ovat aina näyttäviä, niin tämä oli tärkeä myös eurooppalaisittain, koska juuri huhtikuussa Euroopan avaruusjärjestö ilmoitti pitkään lähtöään odottaneen Rosalind Franklin -marskulkijan laukaisun tapahtuvan Falcon Heavyllä vuoden 2028 lopussa (loka-joulukuussa). Ariane 6 ei ole tarpeeksi voimakas kulkijan laukaisuun, joten Falcon Heavy on paras, varma vaihtoehto.
ESA:n ExoMars -hankkeen kulkija oli lähdössä matkaan venäläisraketilla vuonna 2022, mutta Venäjän aloittaman sodan vuoksi yhteistyö sen kanssa lopetettiin ja Rosalind Franklin jäi ilman kyytiä. Lisäksi sen laskeutumisalus oli venäläinen, joten uuden laukaisun hankkimisen lisäksi piti tehdä uusi alus, joka vie laskeutujan turvallisesti ja pehmeästi Marsin pinnalle.
Katso Falcon Heavyn lento uudelleen tästä.
Venäjä teki myös kiinnostavan rakettilaukaisun 30. huhtikuuta. Sojuz 5 ei ole aiemman, 1950-luvulta alun perin olevan Sojuz-raketin uusi versio, vaan kokonaan uusi raketti, joka tulee korvaamaan Zenith-kantoraketin keskiraskaiden rakettien kategoriassa. Se pystyy kuljettamaan matalalle kiertoradalle Maan ympärillä noin 17 tonnia massaltaan olevan kuorman.
Nyt tehty koelento ei yltänyt tarkoituksella kiertoradalle, vaan oli ns. ballistinen eli raketti nousi vain lentoon ja sen kyydissä ollut massasimulaattori putosi alas lennon jälkeen. Raketti toimi nähtävästi odotetulla tavalla.