Hyvästi ja kiitos viimeisestä tanssista, Cluster

Päivitys 1.9.2026 aamulla:
Cluster-satelliitti 3, nimeltään Samba, putosi alas 1.9. klo 01.39 Suomen aikaa. Viimeinen signaali siitä saatiin klo 01.26. Tongasaaren luona Tyynellä valtamerellä oleva havaintotiimi sai kuvattua maahanpaluun ja satelliitin tuhoutumisen ilmakehässä.

---

Eräs Suomen avaruushistorian tärkeimmistä ja omalaatuisimmista hankkeista on neljän Cluster-satelliitin perhe. Ne mittasivat Maan ja Auringon välistä vuorovaikutusta kiertämällä maapalloa lähes 25 vuoden ajan. Niiden kiertorata Maan ympärillä oli hyvin soikea, muutamasta sadasta 125 000 kilometrin korkeuteen. Ne kulkivat siten magnetosfäärin eri kerrosten läpi ja pystyivät tutkimaan tarkasti sitä ja sen ilmiöitä.

Käyttämällä yhden satelliitin sijaan neljää identtistä satelliittia, pystyttiin Maan magneettikenttää ja avaruussäätä kartoittamaan kolmiulotteisesti.

Nelikko – Rumba, Salsa, Samba ja Tango – laukaistiin matkaan kahdella rakettikyydillä kesällä 2000 ja satelliittien työ päättyi syyskuussa 2024, kun ensimmäinen satelliiteista (Salsa) ohjattiin syöksymään ilmakehään ja tuhoutumaan siinä. Toinen satelliitti, Rumba, seurasi sitä lokakuussa 2024.

Nyt aika käy vähiin kahdelta viimeiseltä satelliitilta, sillä Samba putoaa alas ensi yönä (31.8.–1.9.) ja Tango noin vuorokautta myöhemmin.

Maahanpaluu tapahtuu hallitusti Tyyneen valtamereen alueelle, missä on hyvin vähän saaria sekä laiva- ja lentoliikennettä. Satelliitit tuhoutuvat lähes kokonaan jo ilmassa, mutta osia niistä saattaa pudota mereenkin.

Euroopan avaruusjärjestö seuraa satelliittiensa viime hetkiä tässä blogissa.

Tapahtumia seurataan hyvin tarkasti, koska putoamisen avulla voidaan oppia lisää siitä, miten Maahan palaava satelliitti tuhoutuu ilmakehässä. Satelliitteihin ollaan yhteydessä ja niistä saadaan telemetriatietoja. Yhteydenpito jatkuu viime hetkiin saakka.

Lisäksi ESA on lähettänyt alueelle lentokoneen, mistä yritetään visuaalihavaintoja putoavista satelliiteista.

Cluster-satelliitteja tehtiin kaikkiaan kahdeksan, sillä alkuperäiset neljä satelliittia tuhoutuvat Ariane 5:n ensilennon epäonnistuttua. Koska Cluster oli olennainen osa ESAn valitsemaa tutkimusohjelmaa tuolloin 30 vuotta sitten, päätettiin satelliitit tehdä uudelleen – ja lähettää nyt mahdollisimman edullisesti kahdella rakettilaukaisulla.

Satelliiteissa oli runsaasti suomalaista avaruustekniikkaa. Suomi oli hankkeen alkaessa juuri liittymässä Euroopan avaruusjärjestöön, joten ESA:lla oli tarve hankkia laitteita Suomesta. Kyse ei kuitenkaan ollut hyväntekeväisyydestä, sillä Suomessa oli paljon lennon kannalta tärkeää tietotaitoa.

Oulun yliopisto osallistui kahden instrumentin rakentamiseen yhteistyössä kansainvälisten ryhmien kanssa:

• EFW (Electric Fields and Waves) – sähkökenttää ja plasma-aaltoja mittaava laite. Oulussa tehtiin sen olennaisia osia.
• RAPID – energisiä hiukkasia mittaava mittalaite

Lisäksi Finnyards ja VTT toimittivat osia satelliittiin alihankintana päävastuussa satelliittien tekemisestä olleelle saksalaiselle Dornierille (nykyisin Airbus Defence and Space).

Suomalaiset tutkijat käyttivät Cluster-dataa laajasti avaruussään tutkimukseen; se on yksi Suomen avaruustutkimuksen perinteisistä vahvuusalueista.