EPS-Sterna -polaarisatelliittisysteemi toteutuu
Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin neuvosto on antanut vihreää valoa EPS-Sterna-sääsatelliittiohjelmalle, joka koostuu polaariradalle lähetettävistä pienistä sääsatelliiteista. Satelliitit tekevät mikroaaltomittauksia ilmakehän lämpötilasta, kosteudesta ja pilvistä ennennäkemättömällä havaintotiheydellä – kyseessä ovat sääennusteiden kannalta kaikkein kriittisimpiä muuttujia.
Kaikkien ohjelman toimintojen käynnistäminen on nyt hyväksytty, ja tavoitteena on laukaista konstellation ensimmäiset satelliitit vuonna 2029.
EPS-Sterna -satelliittien arvioidaan tuottavan Euroopalle vähintään 30 miljardin euron taloudellisen hyödyn ohjelman elinkaaren aikana. Hyöty-kustannussuhde voi olla jopa 51:1, koska uudet satelliitit tekevät mahdolliseksi Euroopan kansallisten sääpalvelujen ennusteiden parantamisen ja tukee paremmin perusteltuja päätöksiä, jotka pelastavat ihmishenkiä, lisäävät yhteiskuntien kestävyyttä ja hyödyttävät talouksia.
Koska satelliitit kiertävät maapalloa napojen kautta, hyödyttävät satelliitit erityisesti pohjoisia ja eteläisiä alueita, minne päiväntasaajan päällä olevat satelliitit "näkevät" heikosti.
Ohjelma hyväksyttiin lähes yksimielisesti kattavan kuulemisprosessin jälkeen, joka käynnistyi vuonna 2022.
Ensimmäiset kuusi EPS-Sterna-satelliittia laukaistaan vuonna 2029, ja satelliitteja korvataan ohjelman operatiivisen elinkaaren aikana, joka jatkuu vuoteen 2042 saakka. Suurin osa satelliittien keräämästä datasta on saatavilla noin tunnin kuluessa, ja samaa maanpinnan kohtaa havainnoidaan alle kolmen tunnin välein. Tämä on merkittävä parannus nykyisiin polaarisatelliitteihin verrattuna, jotka tyypillisesti kattavat saman alueen vain kahdesti vuorokaudessa.
Parannus lisää kriittisten havaintojen tiheyttä ankaran sään ennustamisessa herkillä alueilla, kuten Välimeren ympäristössä, ja paikkaa merkittäviä havaintopuutteita Arktiksella, joka on maapallon nopeimmin lämpenevä alue ja jossa monet Eurooppaan vaikuttavat sääjärjestelmät syntyvät tai voimistuvat.
Pohjaa jo testattuun tekniikkaan
EPS-Sterna perustuu teknologiaan, jota Euroopan avaruusjärjestön Arctic Weather Satellite (AWS) -missio on jo demonstroinut. AWS-projektia johta suomalainen Ville Kangas.
AWS on tehnyt havaintoja elokuusta 2024 lähtien. Tietoja käytetään jo EUMETSATin jäsenmaiden kansallisissa ilmatieteen ja hydrologian laitoksissa, ja ne vahvistavat odotetut hyödyt. Satelliitit käyttävät mikroaaltoluotaimia, jotka pystyvät mittaamaan ilmakehän olosuhteita myös pilvien, sateen ja lumen läpi – eli sellaista dataa, jota näkyvän valon ja infrapunasäteilyn mittalaitteet eivät pysty tuottamaan.
Vaikutustutkimusten mukaan EPS-Sterna vähentää ennustevirheitä jopa 6 % EUMETSATin jäsenmaissa ja jopa 9 % arktisella alueella – arviot, jotka AWS-satelliitin kiertoradalla keräämä data on nyt vahvistanut. Parannukset näkyvät muun muassa myrskyjen reittien, sateiden ajoituksen ja voimakkuuden sekä äärilämpötilojen ennustamisen tarkkuudessa.
Jokaisessa satelliitissa on samanlaiset kehittyneet mikroaaltoluotaimet, mutta ne toimivat eri ratatasoilla, mikä mahdollistaa lähes maailmanlaajuisen kattavuuden alle viidessä tunnissa. Ohjelman aikana laukaistaan yhteensä 20 satelliittia, jotta havainnointikyky säilyy jatkuvana koko ohjelman elinkaaren ajan.