SpacEconomy -hankkeen esittely

SpacEconomy -hanke asemoi Suomen globaaliksi edelläkävijäksi kasvavassa avaruustaloudessa edistämällä innovaatioita, kestävyyttä ja resilienssiä. Avaruustalous kattaa toiminnot, jotka luovat arvoa avaruuden tutkimuksen, tiedon, hallinnan ja hyödyntämisen kautta.

Satelliittiteknologiat vastaavat viestinnän, navigoinnin ja ympäristöseurannan haasteisiin sekä edistävät talouskasvua ja hyvinvointia. Suomen vahva akateeminen osaaminen ja julkinen rahoitus ovat mahdollistaneet pääsyn kaupallisen ”New Space” -toiminnan kasvuun, mutta julkinen ja akateeminen sektori ovat jääneet jälkeen tieteeseen perustuvien päätösten skaalaamisessa hajanaisten toimien ja osaajapulan vuoksi.

SpacEconomy rakentaa integroidun ekosysteemin, joka yhdistää akateemisen maailman, teollisuuden, kansalaiset ja instituutiot. Hanke hyödyntää avaruusteknologian, taloustieteen, hallinnon, yhteiskuntatieteiden ja tekoälyn osaamista järjestelmätason uudistuksiin. 

Keskeisiä teema-alueita ovat: tekoälytyökalut satelliittidatan hyödyntämiseen; kestävät liiketoimintamallit; kansainväliset verkostot; sekä resilienssiä tukevat sääntelyratkaisut kaksikäyttöteknologioille. Maailmanlaajuisen avaruustalouden arvioidaan ylittävän 1,8 biljoonaa dollaria vuoteen 2035 mennessä (McKinsey, 2024), kasvun ajureina tekoäly ja koneoppiminen mm. maataloudessa, liikenteessä, energiassa ja riskienhallinnassa.

OECD (2024) ja EUSPA (2024) korostavat avaruuden roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä palveluissa, kuten GNSS- ja EO-järjestelmissä liikkumisen ja seurannan tukena. Maanhavainnointi (Earth Observation, EO) tukee kestävyyttä seuraamalla päästöjä, luonnonkatastrofeja ja biodiversiteettiä; sen arvioidaan tarjoavan jopa 700 miljardin dollarin taloudelliset mahdollisuudet ja mahdollistavan 2 gigatonnin kasvihuonekaasupäästövähennykset vuoteen 2030 mennessä (WEF/Deloitte, 2024). Avaruustoiminta luo työpaikkoja, tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (UN SDGs, 2021) ja edellyttää tekoälyä datan tehokkaaseen käsittelyyn.

SpacEconomy kehittää tekoälyinnovaatioita, koulutusta (pilotit, laboratoriot) ja avaruuslukutaitoa osaajapohjan vahvistamiseksi. Hanke edistää oikeudenmukaista ja kestävää kasvua bruttokansantuotetta laajemmilla mittareilla hyödyntäen OECD:n ja YK:n indikaattoreita. 

Tuloksia ovat mm. kasvun tiekartta; strategiat tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi; politiikkasuositukset aloille kuten maatalous ja logistiikka; geopoliittisten ja toimitusketjuriskien hallinta; hyvinvointivaikutusten analyysi; resilienssin vahvistaminen varoitus- ja analytiikkajärjestelmien avulla; alueellisten erojen kaventaminen; sekä kansalaisten osallistaminen. Vastuullinen tiede perustuu eettisiin periaatteisiin ja vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin (RRI) käytäntöihin, sidosryhmien yhteiskehittämiseen dialogien, ohjausryhmän ja neuvottelukunnan kautta.

Keskeinen idea ja ohjelmakysymykset

SPACECONOMY hyödyntää avaruusdataa, tekoälyä ja poikkitieteellistä osaamista taloudellisen resilienssin, kestävyyden ja yhteiskunnallisen koheesion vahvistamiseksi luomalla kansallisen dataekosysteemin. New Space -murros – kaupallistuminen, geopoliittiset jännitteet ja tekoälyn rooli kasvun vauhdittajana – korostaa Suomen ICT- ja kestävyyspohjaisia vahvuuksia.

A. Kohdennetut haasteet

Hanke yhdistää huipputeknologisen avaruustoiminnan kilpailukyvyn, infrastruktuurien kautta tapahtuvan hyvinvointiresilienssin sekä alueellisen osallisuuden murrosten keskellä.

B. Poikkitieteellinen ymmärrys

Taloustiede, tekoäly, teknologia, sosiologia ja hallinto yhdistyvät politiikkaskenaarioiksi, piloteiksi ja vaikutustyökaluiksi, jotka ohjaavat investointeja ja koulutusta epävarmuuden vallitessa.

C. Ratkaisujen tukeminen

Konsortion verkostot akatemiassa, politiikassa, teollisuudessa ja kansalaisyhteiskunnassa jalkauttavat tietoa yhteistyössä viranomaisten, yritysten, EU-toimijoiden ja kansalaisten kanssa.

D. Tekoälyn rooli

Tekoäly automatisoi datan yhdistämisen, mallintaa vaikutuksia ja mahdollistaa selitettävän tekoälyn varoitus- ja resilienssiratkaisuissa; hallitsee riskejä ja levittää osaamista koulutuksen kautta.

E. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Näyttöön perustuva politiikka, alueellinen kapasiteetti, osallistaminen ja pk-yritysten tukeminen; hyödyt kohdistuvat päätöksentekijöille, teollisuudelle, kouluttajille ja käyttäjille keskeisillä toimialoilla; linjassa Suomen avaruusstrategian kanssa.

Tieteelliset tavoitteet

Tutkimus tarkastelee avaruustalouden kestävää hyödyntämistä kaupallistamisen, tuottavuuden, sääntelyn, hyvinvoinnin ja yhteistyömallien näkökulmista. Tutkimuskysymykset koskevat liiketoimintamalleja, datan käyttöä, hallintaa sekä vaikutuksia työllisyyteen ja tasa-arvoon sekä ekosysteemien innovatiivisuuteen. 

Työ rakentuu aiemman tutkimuksen varaan (Ojala & Baber, 2024/25; Punnala ym., 2024) ja hyödyntää mm. verkosto-, resurssiriippuvuus- ja ekosysteemiteorioita. Menetelmiin kuuluvat taloudellinen mallinnus, tekoälypohjainen dataintegraatio, politiikkaskenaariot ja ennakointi (esim. älykkäät meriväylät). 

Hanke paikkaa alueperusteisen päätöksenteon puutteita sekä avaruussään ja avaruusromun riskejä Avaruuden tilannetietoisuuden sekä PECASUS/FMI-yhteistyön kautta. Tuloksina syntyy tiekarttoja, malleja, tekoälytyökaluja ja hyvinvointianalyysejä; julkaisuja huippulehdissä ja -konferensseissa sekä avoin kirja.

Tutkimuksen toteutus

Kahdeksan työpakettia (WP) yhdistää taloudelliset (innovaatiot, kilpailukyky: WP:t 1, 3, 4, 6), yhteiskunnalliset (hyvinvointi, koulutus: WP:t 1, 2, 4, 6, 7) ja kestävyyden (avaruusromu, politiikat: WP:t 1, 4, 5, 6, 7) ulottuvuudet. Menetelminä ovat mallinnus, tekoäly ja dataintegraatio sekä politiikka-analyysi. Eettiset periaatteet korostavat avointa tiedettä, vastuullista tekoälyä ja osallisuutta; RRI toteutuu läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaisuuden kautta.

Vuorovaikutuksen toteutus

Dynaaminen vuorovaikutus työpakettien, päätöksentekijöiden ja yhteiskunnan välillä toteutuu verkkosivujen, uutiskirjeiden, median ja tapahtumien (Winter Satellite Workshop, seminaarit, hackathonit) kautta. Kansalaispaneeli ohjaa hyvinvointitutkimusta ja viestintää.

Konsortion vastuut

Asiantuntijatiimi koostuu mm. Tampereen yliopistosta (GNSS), Vaasan yliopistosta (liiketoiminta ja politiikka), Ilmatieteen laitoksesta (EO), Helsingin yliopistosta (fysiikka ja avaruussää), Aalto-yliopistosta (satelliitit), Turun yliopistosta (innovaatiot ja säteily), Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksesta (geodesia ja SST) sekä Totantoyhtiö Kuplasta (viestintä). Johtajien ansiot: esim. Kuusniemi (WP8), Tamminen (WP1), Praks (WP3). Monitieteinen integraatio varmistetaan koordinaatiolla; sukupuolten tasa-arvoa edistetään. Hankkeen menestys perustuu tehokkaisiin yhteistyömekanismeihin.

Kansainvälinen yhteistyö

Tieteellinen neuvottelukunta koostuu kansainvälisistä asiantuntijoista; tutkijaliikkuvuutta toteutetaan mm. Kioton yliopiston kanssa (liiketoimintamallit, WP:t 3–4) ja Aucklandin yliopiston kanssa (yhteistyömallit, WP4).